Hyvä Ikä Blogi

1. lokakuuta 2018 12.50

Elämäsi tärkeimmät asiakirjat kuntoon – tänään on parempi hetki kuin huomenna

Aika rientää. Tuntuuko siltä, että lapset olivat vielä äsken pieniä ja peilistä katsoi takaisin nuori ihminen? Hiekka valuu tiimalasissa joskus liiankin nopeasti ja päivät vierivät hujauksessa eteenpäin. Saatamme huomata, että taas on eletty yksi vuosi elämästä. Näinhän se menee.

 Toiset haluavat olla ikuisesti nuoria, toisista taas ikääntyminen on ihanaa ja he arvostavat elettyä ja koettua elämää ja sitä, missä ovat nyt. Niin tai näin – oletko miettinyt, mitkä asiakirjat ovat tärkeitä elämääsi varten tai miten voit vaikuttaa asioihin sittenkin, kun sinusta aika jättää?

 Ikä ja arjen muutokset pysäyttävät miettimään

Ikä on yksi merkittävimmistä tekijöistä, jolla on vaikutusta asiakirjojen laatimisen ajankohtaan. Keski-ikä on yleisin ikä tehdä testamentti. Miksi keski-ikäistymisen korvilla päädytään yleisimmin tekemään testamenttia? Siihen ikään mennessä moni on nähnyt ja kokenut elämää sen verran paljon, että ymmärtää paremmin ne elämän realiteetit, joita me kaikki kohtaamme.

Yksi isoimpia elämänmuutoksia on kenties se, kun lapset lähtevät kotoa ja jäädään kaksin. Ympärillä on monesti ison talon seinät, jotka ovat pitäneet aikoinaan sisällään paljon naurua, hälinää ja lasten lelujen kolinaa. Sitten tuleekin päivä, että nämä äänet loppuvat. Tämä aiheuttaa tietynlaisen murroksen elämässä. Se kenties pysäyttää hetkeksi miettimään, mitä olemme elämässämme tehneet ja mitä vielä tulemme tekemään. Minulle on kerrottu, että kun täyttää 50-vuotta, tajuaa, että ei ehkä elä enää toista viittäkymmentä vuotta.

Toki elämässä tapahtuu paljon muitakin muutoksia: mennään naimisiin, ostetaan yhteistä omaisuutta, läheinen sairastuu, itselle tapahtuu jotain vakavaa, saman ikäinen ystävä kuolee – eli jotain siis sellaista, mikä vaikuttaa isossa mittakaavassa elämäämme niin hyvässä kuin pahassa. Tällöin on yleensä hetki miettiä, mitä asiakirjoja tarvitaan elämää varten, jotta riidoilta ja epäoikeudenmukaisuuksilta vältyttäisiin ja toisaalta ennen muuta myös sen vuoksi, että oma tahto toteutuu.

”En minä vielä huomenna meinaa kuolla”

Joidenkin arvioiden mukaan vain 10 prosenttia suomalaisista on tehnyt testamentin. Se on liian vähän siihen nähden, että voimme vaikuttaa tärkeällä asiakirjalla moniin asioihin, esimerkiksi perintöverotukseen. Testamentteja ei kuitenkaan rekisteröidä mihinkään, joten testamenttien määrien tutkiminen on vaikeaa.

Valtiolle omaisuutta menee vuosittain useita miljoonia euroja perintönä. Usein tuleekin mietittyä, onko tämä ollut henkilön tahto. Vai onko perimmäinen syy ihan joku muu? Itse epäilen, että kuolemaan ei ole osattu varautua tai sitten on yksinkertaisesti vain siirretty epämiellyttävää ajatusta. Ajatellaan, että ”en minä vielä tarvitse testamenttia, koska en ole vielä niin iäkäs” tai ”en minä vielä huomenna meinaa kuolla”. Yli puolet ihmisistä ei ole edes ajatellut koko asiaa ja osa meistä on ajatellut, että ”olen vielä liian nuori tekemään testamentin”.

Mitä varhaisemmassa vaiheessa asiakirjat hoitaa kuntoon, sen parempi. Sitten voi nauttia elämästä täysin rinnoin eikä tarvitse olla huolissaan siitä, mitä huominen tuo tullessaan.

On ryhdyttävä tahtomaan ja tekemään

Elämäsi tärkeimmät asiakirjat ovat ehdottomasti avioehto, edunvalvontavaltakirja, testamentti sekä hoitotahto. Pyydä apua asiakirjojen laadintaan asiantuntijalta. Älä menetä yöuniasi sen vuoksi, että mietit, oletko tehnyt itse asiakirjasi oikein. Se ei kannata. Minä lakimiehenä tarjoan mielelläni auttavan käteni sinulle.

Piia Jeremejeff, varatuomari

 Jeremejeff_Piia_pieni

Piia Jeremejeff toimii Hyvä testamentti -kampanjan lakiasiantuntijana ja Nooa Säästöpankin varainhoidon lakimiehenä. Hän on perehtynyt erityisesti perhe- ja perintöoikeuteen. Piia kirjoittaa ihmisläheisellä ja rennolla otteella ja kaihtaa perinteisen pönöttävää tyyliä.

Piian puheenvuorot Hyvä Ikä 2018 -tapahtumassa keskiviikkona 3.10. klo 10.00 Hyvän Iän lavalla ja torstaina 4.10. klo 14.30 Keskuslavalla

Hyvä testamentti – lakiasiantuntija vastaa

Nooa Säästöpankki – mukana asiakkaiden eri elämänvaiheissa[MO-1] 

 

 

 

 


 [MO-1]Tämä on lukijan silmissä suoraa mainontaa – linkki kotisivuille olisi riittävä promootio itse blogin lisäksi.


26. syyskuuta 2018 8.20

Kohti saavutettavia verkkosivuja – käyttäjät kiittävät!

Mitä, jos lasku pitäisi maksaa verkkopankissa, mutta tietokoneen ja koko verkkosivun toiminta on vierasta ja sen käyttöä on vaikea ymmärtää. Tai jos käsien tärinä hankaloittaa hiiren kohdistamista tietokoneruudulla, salasanat unohtuvat ja verkkosivun toimintopainikkeita on hankala hahmottaa? Digitalisaatio on nykypäivää ja se haastaa kaikkia sen käyttäjiä uuden oppimiseen. Erityisen haastavaa tämä on edelleen ikäihmisille.

Verkkoon siirtyvät palvelut on tarkoitettu kaikille ja verkkoasioinnin vaihtoehdot katoavat kovaa vauhtia. Kaikkien meidän tulee pystyä toimimaan tehokkaasti verkossa, hakemaan informaatiota ja hoitamaan asioitamme. Miten siis huolehditaan, että kaikki pysyvät digitalisaation vauhdissa mukana ja pystyvät käyttämään verkkopalveluita mahdollisimman helposti?

Saavutettavat verkkosivut – miksi?

Harva tietää, että Euroopan Unionin vuonna 2016 voimaan astunut uusi saavutettavuusdirektiivi on parhaillaan konkretisoitumassa. Kansallinen lainsäädäntö astuu voimaan vielä tämän vuoden puolella. Lainsäädäntö vaatii, että kaikkien julkisten toimijoiden verkkopalveluiden, mobiilisovellusten sekä verkkodokumenttien tulee olla saavutettavia ihan kaikille riippumatta henkilön toimimisesteestä, kuten iän mahdollisesti mukanaan tuomista näköön ja kuuloon liittyvistä muutoksista. Saavutettavuus tarkoittaa käytännössä sivustojen helppoa rakennetta, selkeää sisältöä sekä teknistä toimivuutta myös eri apuvälineillä käytettäessä.

Verkkopalvelut ovat ikäihmisille mahdollisuus, mutta perusedellytys niiden tehokkaalle käytölle ja ihmisten tasa-arvoiselle palvelulle on sivustojen käytettävyys ja saavutettavuus. Digipalvelut voivat parhaimmillaan tukea sosiaalista kanssakäymistä, ja terveydenhuollon verkkopalveluiden kehittyessä helpottaa omasta terveydestä huolehtimista. Samoin arkea voivat avittaa erilaiset verkkokaupat ja niiden kotiinkuljetuspalvelut.

Saavutettavuusdirektiivi sitoo kaikkia julkisen sektorin verkkopalveluiden tarjoajia, mutta mikään ei estä yksityisiä toimijoita hyppäämästä mukaan saavutettavuuden kelkkaan. Siinä, missä digitalisaatio on mahdollisuus ikäihmisille, on saavutettavuus mahdollisuus organisaatioille, myös yksityisille yrityksille. Mitä suuremmalla osalla ihmisistä on mahdollisuus käyttää palveluita, sitä suurempi on asiakasvirta. Saavutettavuuspähkinää ei organisaatioiden tarvitse ratkaista yksin, vaan osaamisen voi hankkia helposti saavutettavan verkkoviestinnän ammattilaisilta.

Miniseminaari saavutettavan verkkoviestinnän puolesta

Avaava® järjestää yhteistyössä Hyvä Ikä -messujen kanssa Helsingin messukeskuksen ohjelmalavalla aamupäiväseminaarin, joka keskittyy pohtimaan digitaalisten ratkaisujen ja palveluiden sekä verkkoviestinnän saavutettavuutta ikäihmisten kannalta. Tapahtuma on suunnattu ammattilaisille ja myös kaikille messukävijöille. Talkootyönä toteutettavan paneelin juontaa Yle TV1:n kuuluttaja, Anna-Liisa Tilus, joka on entinen anti-somettaja, ja nykyinen kahden Facebook-tilin omistaja. Anna-Liisa oli myös mukana Ylen Nettiä ikä kaikki -kampanjassa elo-syyskuussa 2018.  Panelistilavalle nousevat muun muassa europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, Harri Mälkki eli ”Dirty Harry” Grey Gunnersista, joka on Suomen ensimmäinen senioreista koostuva Counter strike: Go -pelijoukkue. Lavalla myös Ylen Seniorit somessa -ohjelmasta tutut Lea Musonen ja Pentti Heinonen sekä toimittaja ja bloggari Julia Thurén.

Kuuluuko organisaatiosi saavutettavuusdirektiivin piiriin? Lue vinkit valmistautumiseen Avaavan blogista verkkosivulta https://avaava.fi/fi/#ajankohtaista

Terhi Tamminen, toimitusjohtaja ja Marjo Kivi, johtava esteettömyysasiantuntija, Avaava Oy

Terhi_Marjo

Marjo Kivi ja Terhi Tamminen


6. syyskuuta 2018 13.05

Kuulon kuntoutuksella osallistumisen edellytyksiä

Ikääntymiseen liitetään monesti luonnollisena kokemus luopumisesta. Iän myötä askel lyhenee, ei jaksa tavata ystäviä samalla tavalla kuin nuorempana ja keskustelustakaan ei kuule enää kaikkea. Iän myötä tapahtuvaa kuulon heikkenemistä pidetään vieläkin normaalina ikääntymiseen kuuluvana prosessina, jolle ei haluta tehdä mitään. On kuitenkin monta painavaa syytä, joiden takia huonoa kuuloa ja sen vaikutuksia ei kannata hyväksyä, vaan hakea rohkeasti apua kuulemisen ongelmiin.

Kuuloliitto on viime aikoina nostanut aiempaa vahvemmin esiin Euroopassa alkaneen Spend2save-kampanjan sanomaa siitä, kuinka aikuisten kuulovammat ovat kasvava haaste ikääntyvässä Euroopassa. Iän myötä tapahtuva kuulon heikentyminen tapahtuu yleensä hitaasti vuosien varrella, eikä huonoa kuuloa ole ensi alkuun välttämättä helppo tunnistaa. Ikäihminen myös sopeutuu hitaasti etenevään kuulon heikkenemiseen.

Kuulon tutkiminen osaksi terveystarkastusta

Suomessa ei vielä tehdä ikääntyneille kuuloseulaa osana terveydenhuollon palveluita, vaikka kuulon tutkiminen sopisi hyvin osaksi ikääntyneen muuta terveystarkastusta. Kuuloliiton Ikäkuulo-projektin tutkimuksesta selviää, kuinka ikäkuuloinen helposti syyttää ensin muita epäselvästi puhumisesta ja luo keinoja selvitä arjessa, esimerkiksi TV:n ääntä lisäämällä tai valitsemalla sellaisen paikan, josta puhujan puheesta saa parhaiten selvää. Tutkimuksesta selviää myös, että ikääntyneiden kohdalla läheisillä on monesti iso merkitys huonon kuulon tunnistamisessa ja avun hakemiseen kannustamisessa. Kuitenkin läheisen merkitys kuulonkuntoutusprosessissa on jäänyt vähemmälle huomiolle eikä sitä aina tunnisteta.

Spend2Save –kampanja korostaa, että aikuisten kuulovammojen paremman tunnistamisen lisäksi tulee Euroopan maissa investoida kuulonkuntoutukseen kuulemisen apuvälineitä tarjoamalla. Tutkimukset osoittavat, että hoitamaton kuulovamma maksaa pidemmällä aikavälillä enemmän kuin kuulemisen apuvälineiden, kuten kuulokojeiden ja sisäkorvaistutteiden, tarjoaminen. Jos huonoa kuuloa ei kuntouteta, vaikuttaa se ikääntyneen toimintakykyyn negatiivisesti sekä saattaa aiheuttaa esimerkiksi vaaratilanteita liikenteessä suuntakuulon puuttuessa.

Ikääntyneen huono kuulo on riskitekijä

Kuulokojetta käyttävillä huonokuuloisilla henkilöillä kognitiiviset taidot pysyvät paremmin yllä, kun taas kojetta käyttämättömillä huonokuuloisilla kognitiiviset kyvyt heikentyvät nopeammin. Muistiin ja kognitiivisiin kykyihin liittyvien vaikutusten lisäksi huono kuulo lisää ikääntyneen riskiä kaatua ja sairastua masennukseen sekä aiheuttaa sosiaalista eristäytymistä.

Mistään pienistä vaikutuksista huonon kuulon kohdalla ei voi siis puhua, vaikka vaikutukset tulevatkin monesti viiveellä. Sen tähden olisi sekä suomalaisen yhteiskunnan että ikääntyneiden kannalta perusteltua ja järkevää, että huono kuulo tunnistettaisiin paremmin, esimerkiksi tekemällä kuuloseula ikääntyneille. Lisäksi on panostettava kuulokojeen käytön tukemiseen, koska vain aktiivisesti käytössä oleva kuulokoje kuntouttaa kuuloa, tukee toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä. Kuulokojetta käyttävälle myös läheisten kannustuksella ja motivoinnilla on iso merkitys kuntoutuksen onnistumisessa.

Kuuntelun esteettömyys tärkeää ikääntyneelle

Huonon kuulon tunnistamisen ja kuulemisen apuvälineiden tarjoamisen lisäksi on panostettava kuunteluympäristön esteettömyyteen. Kuuloliitto viettää tänä vuonna esteettömyyden teemavuotta, jonka myötä olemme halunneet nostaa esiin sen, että ikääntyneiden kohtaamisissa ja kokoontumistiloissa on otettava huomioon kuulemisen esteettömyyttä edistävät tekijät.

Kuulemisen esteettömyydessä apuvälineiden lisäksi tärkeää ovat hyvät kuunteluolosuhteet, selkeä kommunikaatiotapa ja kuulovammaisia palveleva tekniikka ja laitteet, kuten induktiosilmukka tai palvelupistesilmukka. Esteetön kuunteluympäristö hyödyttää kaikkia, mutta erityisesti se tukee huonokuuloista saamaan selvää puheesta ja osallistumaan toimintaan.

Kuuloliitto haastaa kaikki mukaan luomaan ikääntyneille sopivia kuunteluolosuhteita!

JohannaJuola

Johanna Juola
Kuntoutussihteeri

 Anniina Lavikainen 2018

Anniina Lavikainen
Erityisasiantuntija - sosiaali- ja terveyspolitiikka, tutkimus- ja kehittämistoiminta

Kuuloliitto ry

Kuuloliiton puheenvuoro kuulokojeen hankkimisesta Hyvä Ikä 2018 -tapahtumassa torstaina 4.10. klo 14:30

Lisätietoja:

Ikäkuulo- tutkimus https://www.kuuloliitto.fi/2018/05/28/uutta-tietoa-ikakuuloisten-ja-heidan-laheistensa-kokemuksista-kuulopolusta/

Kuuloliiton esteettömyyden teemavuosi ja esite https://www.kuuloliitto.fi/2018/05/23/kuuloliiton-uusi-esite-hoksauttaa-huomaamaan-kuulemisen-esteet/

Spend2Save -kampanja https://www.earfoundation.org.uk/research/adult-strategy-reports/europe-spend2save-2016

Spend2Save -tiivistelmä julkaistaan myös suomen kielellä syksyn 2018 aikana.


30. elokuuta 2018 9.00

Kintut kuntoon - arki paremmaksi

Liikunta ei estä vanhenemista, mutta sillä voi saada lisää hyviä ja aktiivisia vuosia. Kun jaloissa on voimaa ja tasapaino kunnossa, on mahdollista osallistua ja tehdä kiinnostavia asioita yksin ja yhdessä muiden kanssa.

Olennaista on, että keho toimii. Tähän tarvitaan voimaa – etenkin jalkoihin. Lihasvoima heikkenee ikääntyessä, mutta sitä voi parantaa ja lisätä vielä vanhanakin. Porraskävely on voimaharjoittelua ja tuolilta ylös nousuun tarvitaan jalkojen lihasvoimaa. Kuntosalilla harjoittelu on tehokasta ja turvallista, mutta kotioloissakin voi ja kannattaa treenata.

Tasapainoa tarvitaan, jotta asento säilyisi vakaana paikalla ollessa ja että se pysyisi vakaana myös liikkuessa. Tasapaino harjaantuu parhaiten, kun liikkuu monipuolisesti erilaisissa maastoissa.

Jokainen otettu askel on plussaa

Tärkeintä on säilyttää aktiivinen ote liikkumiseen koko elämän ajan. Arjen aktiivisuus on liikkumattomuuden välttämistä. Fyysinen aktiivisuus on paljon muutakin, kuin liikuntasuoritukset. Kintut pysyvät kunnossa, kun niitä käyttää säännöllisesti ja monipuolisesti. Jokainen otettu askel on plussaa.

Hyvin toimivat jalat kuljettavat ihmisten joukkoon. Ryhmässä liikkuminen on hauskempaa ja tuo uusia tuttavuuksia. Ryhmäliikunnan avulla voidaan siten tukea fyysisen toimintakyvyn ohella sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia sekä ehkäistä yksinäisyyttä.

Toiminta- ja liikkumiskyvyn ongelmista huolimatta liikuntaa harrastavat iäkkäät tarvitsevat vähemmän ulkopuolista apua. Vähäinenkin säännöllisen liikkumisen lisäys tuo tuloksia! Ikäinstituutti etsii ja kehittää yhteistyössä ammattilaisten ja ikääntyneiden kanssa toimintamalleja ikääntyneiden säännöllisen terveysliikunnan tukemiseen.

Kotijumppaa videoiden ja vertaisten tuella

Virtuaalisesti Voimaa vanhuuteen hankkeessa tuodaan yli 75-vuotiaille terveysliikuntaa koteihin. Kotijumppaa tehdään omatoimisesti tai vertaisen tukemana kotona. Ohjattuun vuorovaikutteiseen etäjumppaan voi osallistua myös kotona. Apuna ovat esimerkiksi kosketusnäytöllinen tablettitietokone ja hankkeessa tuotetut valmiit videot. Mukana toiminnassa on ammattilaisten tukema koulutettu vertaisverkosto.

”No kyllä minun häätyy sanua, että minulla on vähänniinku jalat alakanu virkoaan ja se kyllä johtuu tästä jumpasta. Varsinki kotijumppa vaikuttaa siihen, kun teen sitä usein. Talven aikana en saata oikein kävellä tuolla ulkona kun on pakkaset, niin tullee liikuttua kun tekkee tätä jumppaa. Tykkään tästä kotijumpasta sillälailla, kun sen saapi tehä vaikka joka päivä.”  tuumaa Virtuaalisesti Voimaa vanhuuteen -pilottiin osallistunut mies 87 v.

Ikääntynyt motivoituu harjoitteluun, kun se perustuu tutkittuun tietoon ja on riittävän yksinkertaista ja selkeää. Kotona tapahtuva harjoittelu, jonka voi ajoittaa omaan aikatauluun sopivaksi, madaltaa kynnystä liikunnan säännölliseen harjoitteluun. Kotiharjoittelun tueksi valmistetut videot löytyvät Ikäinstituutin YouTube -tililtä ja Voitas.fi -sivustolta.

Teija Vihervaara     

TeijaVihervaara_Ikäinstituutti                                                                                    

Kirjoittaja on fysioterapeutti, kouluttaja ja voimavarakeskeinen työnohjaaja. Hän on IKÄINSTITUUTIN suunnittelija Virtuaalisesti Voimaa vanhuuteen hankkeessa.

Teija Vihervaaran puheenvuoro voima- ja tasapainoharjoittelu Hyvä Ikä 2018 -messuilla keskiviikkona 3.10.2018 klo 13.00 ja torstaina 4.10.2018 klo 10.30.


24. elokuuta 2018 10.05

Edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto – kuka päättää puolestasi?

Kuka päättää asioistasi, jos sinulle sattuu jotakin? Kuka hoitaa sinun asioitasi, jos joudut onnettomuuteen tai sairastut vaikkapa muistisairauteen? Miten varmistat, että tahtosi toteutuu myös silloin, kun toimintakykysi on heikentynyt? Oikeudellisella ennakoinnilla jokainen voi turvata oman tahtonsa toteutumisen sellaisen päivän varalle, jolloin ei enää itse pysty hoitamaan omia asioitaan. Tyypillisiä oikeudellisen ennakoinnin keinoja ovat edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto.

Edelleen moni ajattelee, että oma puoliso tai täysi-ikäiset lapset voivat tarvittaessa hoitaa asioita hänen puolestaan. Kuitenkin toisen asioita voi hoitaa vain asianmukaisella valtuutuksella: esimerkiksi pankkitiliä saa käyttää ainoastaan tilin omistaja ja hänen valtuuttamansa henkilö. Toisen omaisuuden käsittelyyn tarvitaan aina valtuutus.

 Oikeudellinen ennakointi tukee ikääntyvän itsemääräämisoikeutta

Oikeudellisella ennakoinnilla tarkoitetaan tulevaisuuden suunnittelua – varautumista sellaisen päivän varalle, jolloin ei enää itse pysty omia asioitaan hoitamaan. Oikeudellinen ennakointi on tärkeää meille jokaiselle, huomisen hyvinvoinnin kannalta.

Oikeudelliseen ennakointiin ovat kelpoisia kaikki täysi-ikäiset henkilöt, jotka ymmärtävät tekemänsä oikeustoimen, kuten edunvalvontavaltuutuksen, merkityksen. Mitä aikaisemmin varautuu mahdolliseen oikeudellisen toimintakyvyn heikentymiseen, sitä todennäköisemmin hyödylliset ennakoinnin toimenpiteet on tehty riittävän toimintakykyisenä ja ne ovat täten tarvittaessa käytössä.

Etenevän muistisairauden diagnoosi ei estä henkilöä tekemästä hoitotahtoa tai edunvalvontavaltuutusta, jos henkilö vielä ymmärtää näiden merkityksen. On kuitenkin tärkeää, että mikäli ei ole suunnitellut tulevaisuuttaan ennen diagnosointia, ryhtyy oikeudelliseen ennakointiin mahdollisimman pian diagnoosin saatuaan. Hoitotahdon ja edunvalvontavaltuutuksen liitteeksi kannattaa pyytää tuore lääkärinlausunto, jossa lääkäri arvioi, onko henkilö kykenevä aikomansa asiakirjan tekemiseen – jos siis muistisairaus on jo diagnosoitu. Tämä auttaa asiakirjan pätevyyden todistamisessa. 

Käyttämällä oikeudellisen ennakoinnin keinoja voi tulevaisuutta odotella rauhallisin mielin. Ennakointi vahvistaa itsemääräämisoikeutta: omia asioitasi hoitaa itse nimeämäsi luottohenkilö itse määrittelemilläsi tavoilla. Ennakoimalla helpottaa myös läheisten, viranomaisten ja hoitohenkilöstön päätöksentekoa ja työtä, kun on selkeää, kuka asioita hoitaa, miten ja millä valtuuksilla.

Edunvalvontavaltuutus ja edunvalvonta ovat eri asioita

Valtakirjavaltuutus eli se niin sanottu tavallinen valtakirja lienee monelle tuttu. Edunvalvontavaltuutus sen sijaan saattaa kuulostaa vieraammalta. Edunvalvontavaltuutuksella tarkoitetaan asiakirjaa, jolla nimetään, kuka hoitaa omia asioita, jos niitä ei kykene enää itse hoitamaan. Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan vasta, kun valtuutuksen laatinut henkilö on tullut kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan ja valtuutus on saatettu maistraatissa voimaan.

Edunvalvontavaltuutuksella voi antaa valtuudet sekä taloudellisiin että henkilöä koskeviin asioihin. Henkilöä koskevat asiat ovat tyypillisesti hoitoa ja hoivaa koskevia päätöksiä. Maistraatti valvoo edunvalvontavaltuutetun toimintaa vain tarvittaessa.

Harmillisesti edunvalvontavaltuutus sekoitetaan usein edunvalvontaan. Edunvalvontavaltuutuksella on kuitenkin mahdollista välttää edunvalvonta. Jos henkilö ei ole ennakkoon järjestänyt omien asioidensa hoitoa esimerkiksi juuri edunvalvontavaltuutuksella, voidaan hänelle toimintakyvyn menettämisen jälkeen tarvittaessa määrätä edunvalvoja turvaamaan hänen etujaan. Edunvalvojan määrää maistraatti tai tuomioistuin.

Edunvalvontavaltuutettuna toimiminen koetaan kuitenkin usein joustavammaksi, halvemmaksi ja vähemmän byrokraattisesti kuin edunvalvojana toimiminen. Edunvalvontavaltuutetun ei edunvalvojan tapaan esimerkiksi tarvitse toimittaa vuosittaista tiliselvitystä maistraattiin, ellei edunvalvontavaltuutuksen tekijä ole näin toivonut.

Hoitotahto on hoitoon liittyvä tahdonilmaus

Hoitotahdolla tarkoitetaan suullista tai kirjallista omaa hoitoa ja hoivaa koskevaa tahdonilmaisua niiden tilanteiden varalle, kun ei kykene tekemään hoitoa koskevia ratkaisuja. Hoitotahto voi sisältää useita eritasoisia tahdonilmauksia, joilla myös juridisen sitovuutensa osalta voi olla erilainen asema potilaan puolesta päätöksiä tehtäessä.

Toiset haluavat kirjata tahtonsa hyvin lyhyesti keskittyen elvyttämiseen liittyvään kannanottoon, toiset taas kirjoittavat myös hoivatoiveita lempimusiikistaan lähtien – nämä kaikki voivat olla osa hoitotahtoa.

Hoitotahdon ja edunvalvontavaltuutuksen tekemistä suositellaan jokaiselle täysi-ikäiselle. Vaikka niiden määrä onkin viime vuosina lisääntynyt, edelleen harmillisen moni herää asiaan vasta, kun oikeudellinen toimintakyky on jo menetetty. Onnettomuus tai sairastuminen kun eivät nimittäin ikää katso.

Lisätietoa ja ohjeita asiakirjojen laatimiseen löytyy esimerkiksi Suomen muistiasiantuntijat ry:n maksuttomasta Oikeudellisen ennakoinnin oppaasta.

Henna Nikumaa 

Kirjoittaja on tutkija Hyvinvointioikeuden instituutissa Itä-Suomen yliopistossa ja työstää väitöskirjatutkimustaan muistisairaiden ihmisten autonomiasta ja oikeudellisesta toimintakyvystä. Hennan puheenvuoron kuulet Hyvä Ikä -tapahtuman Hyvän Iän Foorumissa torstaina 4.10. klo 10.10.

 Henna Nikumaa


HYVÄ IKÄ 2018 BLOGI

Kintut kuntoon - arki paremmaksi
Teija Vihervaara, fysioterapeutti, Ikäinstituutti / 30.8.2018

Edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto – kuka päättää puolestasi?
Henna Nikumaa, projektitutkija, Itä-Suomen yliopisto / 24.8.2018

Kotiapuna Internet of Caring Things
Pekka Leppänen, terveydenhuollon myyntijohtaja, IBM Suomi / 16.8.2018

Läsnäolon kokemus pitää hengissä
Markku T. Hyyppä, aivoterveyden tutkija, neurologian ja kuntoutuksen dosentti, THL:n ylilääkäri (eläkkeellä) ja kirjailija / 31.7.2018

Kohtaa ja tunnista yksinäisyys
Anu Jansson ja Marjo Koponen, Ystäväpiiri -toiminta, Vanhustyön keskusliitto / 2.7.2018

Omaishoitoperheiden vaietut päihdeongelmat rohkeasti puheeksi
Elina Koponen, koordinaattori, Kuppi nurin -hanke, Omaishoitajaliitto ry / 26.6.2018

Tavoitteena ikäystävällinen yhteiskunta
Hannakaisa Heikkinen, puheenjohtaja, Vanhustyön keskusliitto / 9.5.2018

HYVÄ IKÄ 2016 BLOGIARKISTO

Hyvä Ikä 2016 avajaispuhe: Petri Pohjonen, Invalidiliitto
Petri Pohjonen, pääjohtaja, Invalidiliitto / 20.10.2016

Hillittömän kiinnostavat ja kivat Hyvä Ikä -messut
Satu Helin, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto / 17.10.2016

Eläkeikä on elämänmuutos - valmennus auttaa uuden vaiheen alkuun
Saija Ohtonen-Jones, Suomen Punainen Risti / 11.10.2016

Korjausneuvonta – jotta suomalaiset voisivat asua kodeissaan pitkään
Jukka Laakso, korjausneuvonnan päällikkö, Vanhustyön keskusliitto / 6.10.2016

Vertaistuen voima on valtava
Anu Jansson ja Marjo Pääkkö, Ystäväpiiri-toiminta, Vanhustyön keskusliitto / 29.9.2016

Ikäihmisten kotikuntoutus on tutkitusti tehokasta
Tarja Kindstedt, Muistikuntoutukseen erikoistunut fysioterapeutti, Suomen Fysiogeriatria Oy / 26.9.2016

Ikäihmiset palveluiden kehittäjinä
Marja-Liisa Nevala, kehittämispäällikkö, Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistyksen Aijjoos-toiminta / 21.9.2016

Omaishoitajat sähköisiä palveluja kehittämässä – ikään katsomatta!
Opastava-hanke, Omaishoitajat ja läheiset -liitto / 14.9.2016

Älä jää muistipulminesi yksin
Heidi Härmä, Muistiliitto ry / 1.9.2016

Vanhuuteen voi varautua
Satu Helin, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto / 16.8.2016

Ikääntyneillä on oikeus hyvään kuulemiseen – hanki apua ajoissa
Anniina Lavikainen, erityisasiantuntija, Kuuloliitto ry / 3.6.2016

Hyvä Ikä on täynnä mahdollisuuksia
Satu Helin, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto / 18.3.2016