Hyvä Ikä Blogi

6. syyskuuta 2018 13.05

Kuulon kuntoutuksella osallistumisen edellytyksiä

Ikääntymiseen liitetään monesti luonnollisena kokemus luopumisesta. Iän myötä askel lyhenee, ei jaksa tavata ystäviä samalla tavalla kuin nuorempana ja keskustelustakaan ei kuule enää kaikkea. Iän myötä tapahtuvaa kuulon heikkenemistä pidetään vieläkin normaalina ikääntymiseen kuuluvana prosessina, jolle ei haluta tehdä mitään. On kuitenkin monta painavaa syytä, joiden takia huonoa kuuloa ja sen vaikutuksia ei kannata hyväksyä, vaan hakea rohkeasti apua kuulemisen ongelmiin.

Kuuloliitto on viime aikoina nostanut aiempaa vahvemmin esiin Euroopassa alkaneen Spend2save-kampanjan sanomaa siitä, kuinka aikuisten kuulovammat ovat kasvava haaste ikääntyvässä Euroopassa. Iän myötä tapahtuva kuulon heikentyminen tapahtuu yleensä hitaasti vuosien varrella, eikä huonoa kuuloa ole ensi alkuun välttämättä helppo tunnistaa. Ikäihminen myös sopeutuu hitaasti etenevään kuulon heikkenemiseen.

Kuulon tutkiminen osaksi terveystarkastusta

Suomessa ei vielä tehdä ikääntyneille kuuloseulaa osana terveydenhuollon palveluita, vaikka kuulon tutkiminen sopisi hyvin osaksi ikääntyneen muuta terveystarkastusta. Kuuloliiton Ikäkuulo-projektin tutkimuksesta selviää, kuinka ikäkuuloinen helposti syyttää ensin muita epäselvästi puhumisesta ja luo keinoja selvitä arjessa, esimerkiksi TV:n ääntä lisäämällä tai valitsemalla sellaisen paikan, josta puhujan puheesta saa parhaiten selvää. Tutkimuksesta selviää myös, että ikääntyneiden kohdalla läheisillä on monesti iso merkitys huonon kuulon tunnistamisessa ja avun hakemiseen kannustamisessa. Kuitenkin läheisen merkitys kuulonkuntoutusprosessissa on jäänyt vähemmälle huomiolle eikä sitä aina tunnisteta.

Spend2Save –kampanja korostaa, että aikuisten kuulovammojen paremman tunnistamisen lisäksi tulee Euroopan maissa investoida kuulonkuntoutukseen kuulemisen apuvälineitä tarjoamalla. Tutkimukset osoittavat, että hoitamaton kuulovamma maksaa pidemmällä aikavälillä enemmän kuin kuulemisen apuvälineiden, kuten kuulokojeiden ja sisäkorvaistutteiden, tarjoaminen. Jos huonoa kuuloa ei kuntouteta, vaikuttaa se ikääntyneen toimintakykyyn negatiivisesti sekä saattaa aiheuttaa esimerkiksi vaaratilanteita liikenteessä suuntakuulon puuttuessa.

Ikääntyneen huono kuulo on riskitekijä

Kuulokojetta käyttävillä huonokuuloisilla henkilöillä kognitiiviset taidot pysyvät paremmin yllä, kun taas kojetta käyttämättömillä huonokuuloisilla kognitiiviset kyvyt heikentyvät nopeammin. Muistiin ja kognitiivisiin kykyihin liittyvien vaikutusten lisäksi huono kuulo lisää ikääntyneen riskiä kaatua ja sairastua masennukseen sekä aiheuttaa sosiaalista eristäytymistä.

Mistään pienistä vaikutuksista huonon kuulon kohdalla ei voi siis puhua, vaikka vaikutukset tulevatkin monesti viiveellä. Sen tähden olisi sekä suomalaisen yhteiskunnan että ikääntyneiden kannalta perusteltua ja järkevää, että huono kuulo tunnistettaisiin paremmin, esimerkiksi tekemällä kuuloseula ikääntyneille. Lisäksi on panostettava kuulokojeen käytön tukemiseen, koska vain aktiivisesti käytössä oleva kuulokoje kuntouttaa kuuloa, tukee toimintakykyä ja itsenäistä selviytymistä. Kuulokojetta käyttävälle myös läheisten kannustuksella ja motivoinnilla on iso merkitys kuntoutuksen onnistumisessa.

Kuuntelun esteettömyys tärkeää ikääntyneelle

Huonon kuulon tunnistamisen ja kuulemisen apuvälineiden tarjoamisen lisäksi on panostettava kuunteluympäristön esteettömyyteen. Kuuloliitto viettää tänä vuonna esteettömyyden teemavuotta, jonka myötä olemme halunneet nostaa esiin sen, että ikääntyneiden kohtaamisissa ja kokoontumistiloissa on otettava huomioon kuulemisen esteettömyyttä edistävät tekijät.

Kuulemisen esteettömyydessä apuvälineiden lisäksi tärkeää ovat hyvät kuunteluolosuhteet, selkeä kommunikaatiotapa ja kuulovammaisia palveleva tekniikka ja laitteet, kuten induktiosilmukka tai palvelupistesilmukka. Esteetön kuunteluympäristö hyödyttää kaikkia, mutta erityisesti se tukee huonokuuloista saamaan selvää puheesta ja osallistumaan toimintaan.

Kuuloliitto haastaa kaikki mukaan luomaan ikääntyneille sopivia kuunteluolosuhteita!

JohannaJuola

Johanna Juola
Kuntoutussihteeri

 Anniina Lavikainen 2018

Anniina Lavikainen
Erityisasiantuntija - sosiaali- ja terveyspolitiikka, tutkimus- ja kehittämistoiminta

Kuuloliitto ry

Kuuloliiton puheenvuoro kuulokojeen hankkimisesta Hyvä Ikä 2018 -tapahtumassa torstaina 4.10. klo 14:30

Lisätietoja:

Ikäkuulo- tutkimus https://www.kuuloliitto.fi/2018/05/28/uutta-tietoa-ikakuuloisten-ja-heidan-laheistensa-kokemuksista-kuulopolusta/

Kuuloliiton esteettömyyden teemavuosi ja esite https://www.kuuloliitto.fi/2018/05/23/kuuloliiton-uusi-esite-hoksauttaa-huomaamaan-kuulemisen-esteet/

Spend2Save -kampanja https://www.earfoundation.org.uk/research/adult-strategy-reports/europe-spend2save-2016

Spend2Save -tiivistelmä julkaistaan myös suomen kielellä syksyn 2018 aikana.


30. elokuuta 2018 9.00

Kintut kuntoon - arki paremmaksi

Liikunta ei estä vanhenemista, mutta sillä voi saada lisää hyviä ja aktiivisia vuosia. Kun jaloissa on voimaa ja tasapaino kunnossa, on mahdollista osallistua ja tehdä kiinnostavia asioita yksin ja yhdessä muiden kanssa.

Olennaista on, että keho toimii. Tähän tarvitaan voimaa – etenkin jalkoihin. Lihasvoima heikkenee ikääntyessä, mutta sitä voi parantaa ja lisätä vielä vanhanakin. Porraskävely on voimaharjoittelua ja tuolilta ylös nousuun tarvitaan jalkojen lihasvoimaa. Kuntosalilla harjoittelu on tehokasta ja turvallista, mutta kotioloissakin voi ja kannattaa treenata.

Tasapainoa tarvitaan, jotta asento säilyisi vakaana paikalla ollessa ja että se pysyisi vakaana myös liikkuessa. Tasapaino harjaantuu parhaiten, kun liikkuu monipuolisesti erilaisissa maastoissa.

Jokainen otettu askel on plussaa

Tärkeintä on säilyttää aktiivinen ote liikkumiseen koko elämän ajan. Arjen aktiivisuus on liikkumattomuuden välttämistä. Fyysinen aktiivisuus on paljon muutakin, kuin liikuntasuoritukset. Kintut pysyvät kunnossa, kun niitä käyttää säännöllisesti ja monipuolisesti. Jokainen otettu askel on plussaa.

Hyvin toimivat jalat kuljettavat ihmisten joukkoon. Ryhmässä liikkuminen on hauskempaa ja tuo uusia tuttavuuksia. Ryhmäliikunnan avulla voidaan siten tukea fyysisen toimintakyvyn ohella sosiaalista ja psyykkistä hyvinvointia sekä ehkäistä yksinäisyyttä.

Toiminta- ja liikkumiskyvyn ongelmista huolimatta liikuntaa harrastavat iäkkäät tarvitsevat vähemmän ulkopuolista apua. Vähäinenkin säännöllisen liikkumisen lisäys tuo tuloksia! Ikäinstituutti etsii ja kehittää yhteistyössä ammattilaisten ja ikääntyneiden kanssa toimintamalleja ikääntyneiden säännöllisen terveysliikunnan tukemiseen.

Kotijumppaa videoiden ja vertaisten tuella

Virtuaalisesti Voimaa vanhuuteen hankkeessa tuodaan yli 75-vuotiaille terveysliikuntaa koteihin. Kotijumppaa tehdään omatoimisesti tai vertaisen tukemana kotona. Ohjattuun vuorovaikutteiseen etäjumppaan voi osallistua myös kotona. Apuna ovat esimerkiksi kosketusnäytöllinen tablettitietokone ja hankkeessa tuotetut valmiit videot. Mukana toiminnassa on ammattilaisten tukema koulutettu vertaisverkosto.

”No kyllä minun häätyy sanua, että minulla on vähänniinku jalat alakanu virkoaan ja se kyllä johtuu tästä jumpasta. Varsinki kotijumppa vaikuttaa siihen, kun teen sitä usein. Talven aikana en saata oikein kävellä tuolla ulkona kun on pakkaset, niin tullee liikuttua kun tekkee tätä jumppaa. Tykkään tästä kotijumpasta sillälailla, kun sen saapi tehä vaikka joka päivä.”  tuumaa Virtuaalisesti Voimaa vanhuuteen -pilottiin osallistunut mies 87 v.

Ikääntynyt motivoituu harjoitteluun, kun se perustuu tutkittuun tietoon ja on riittävän yksinkertaista ja selkeää. Kotona tapahtuva harjoittelu, jonka voi ajoittaa omaan aikatauluun sopivaksi, madaltaa kynnystä liikunnan säännölliseen harjoitteluun. Kotiharjoittelun tueksi valmistetut videot löytyvät Ikäinstituutin YouTube -tililtä ja Voitas.fi -sivustolta.

Teija Vihervaara     

TeijaVihervaara_Ikäinstituutti                                                                                    

Kirjoittaja on fysioterapeutti, kouluttaja ja voimavarakeskeinen työnohjaaja. Hän on IKÄINSTITUUTIN suunnittelija Virtuaalisesti Voimaa vanhuuteen hankkeessa.

Teija Vihervaaran puheenvuoro voima- ja tasapainoharjoittelu Hyvä Ikä 2018 -messuilla keskiviikkona 3.10.2018 klo 13.00 ja torstaina 4.10.2018 klo 10.30.


24. elokuuta 2018 10.05

Edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto – kuka päättää puolestasi?

Kuka päättää asioistasi, jos sinulle sattuu jotakin? Kuka hoitaa sinun asioitasi, jos joudut onnettomuuteen tai sairastut vaikkapa muistisairauteen? Miten varmistat, että tahtosi toteutuu myös silloin, kun toimintakykysi on heikentynyt? Oikeudellisella ennakoinnilla jokainen voi turvata oman tahtonsa toteutumisen sellaisen päivän varalle, jolloin ei enää itse pysty hoitamaan omia asioitaan. Tyypillisiä oikeudellisen ennakoinnin keinoja ovat edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto.

Edelleen moni ajattelee, että oma puoliso tai täysi-ikäiset lapset voivat tarvittaessa hoitaa asioita hänen puolestaan. Kuitenkin toisen asioita voi hoitaa vain asianmukaisella valtuutuksella: esimerkiksi pankkitiliä saa käyttää ainoastaan tilin omistaja ja hänen valtuuttamansa henkilö. Toisen omaisuuden käsittelyyn tarvitaan aina valtuutus.

 Oikeudellinen ennakointi tukee ikääntyvän itsemääräämisoikeutta

Oikeudellisella ennakoinnilla tarkoitetaan tulevaisuuden suunnittelua – varautumista sellaisen päivän varalle, jolloin ei enää itse pysty omia asioitaan hoitamaan. Oikeudellinen ennakointi on tärkeää meille jokaiselle, huomisen hyvinvoinnin kannalta.

Oikeudelliseen ennakointiin ovat kelpoisia kaikki täysi-ikäiset henkilöt, jotka ymmärtävät tekemänsä oikeustoimen, kuten edunvalvontavaltuutuksen, merkityksen. Mitä aikaisemmin varautuu mahdolliseen oikeudellisen toimintakyvyn heikentymiseen, sitä todennäköisemmin hyödylliset ennakoinnin toimenpiteet on tehty riittävän toimintakykyisenä ja ne ovat täten tarvittaessa käytössä.

Etenevän muistisairauden diagnoosi ei estä henkilöä tekemästä hoitotahtoa tai edunvalvontavaltuutusta, jos henkilö vielä ymmärtää näiden merkityksen. On kuitenkin tärkeää, että mikäli ei ole suunnitellut tulevaisuuttaan ennen diagnosointia, ryhtyy oikeudelliseen ennakointiin mahdollisimman pian diagnoosin saatuaan. Hoitotahdon ja edunvalvontavaltuutuksen liitteeksi kannattaa pyytää tuore lääkärinlausunto, jossa lääkäri arvioi, onko henkilö kykenevä aikomansa asiakirjan tekemiseen – jos siis muistisairaus on jo diagnosoitu. Tämä auttaa asiakirjan pätevyyden todistamisessa. 

Käyttämällä oikeudellisen ennakoinnin keinoja voi tulevaisuutta odotella rauhallisin mielin. Ennakointi vahvistaa itsemääräämisoikeutta: omia asioitasi hoitaa itse nimeämäsi luottohenkilö itse määrittelemilläsi tavoilla. Ennakoimalla helpottaa myös läheisten, viranomaisten ja hoitohenkilöstön päätöksentekoa ja työtä, kun on selkeää, kuka asioita hoitaa, miten ja millä valtuuksilla.

Edunvalvontavaltuutus ja edunvalvonta ovat eri asioita

Valtakirjavaltuutus eli se niin sanottu tavallinen valtakirja lienee monelle tuttu. Edunvalvontavaltuutus sen sijaan saattaa kuulostaa vieraammalta. Edunvalvontavaltuutuksella tarkoitetaan asiakirjaa, jolla nimetään, kuka hoitaa omia asioita, jos niitä ei kykene enää itse hoitamaan. Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan vasta, kun valtuutuksen laatinut henkilö on tullut kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan ja valtuutus on saatettu maistraatissa voimaan.

Edunvalvontavaltuutuksella voi antaa valtuudet sekä taloudellisiin että henkilöä koskeviin asioihin. Henkilöä koskevat asiat ovat tyypillisesti hoitoa ja hoivaa koskevia päätöksiä. Maistraatti valvoo edunvalvontavaltuutetun toimintaa vain tarvittaessa.

Harmillisesti edunvalvontavaltuutus sekoitetaan usein edunvalvontaan. Edunvalvontavaltuutuksella on kuitenkin mahdollista välttää edunvalvonta. Jos henkilö ei ole ennakkoon järjestänyt omien asioidensa hoitoa esimerkiksi juuri edunvalvontavaltuutuksella, voidaan hänelle toimintakyvyn menettämisen jälkeen tarvittaessa määrätä edunvalvoja turvaamaan hänen etujaan. Edunvalvojan määrää maistraatti tai tuomioistuin.

Edunvalvontavaltuutettuna toimiminen koetaan kuitenkin usein joustavammaksi, halvemmaksi ja vähemmän byrokraattisesti kuin edunvalvojana toimiminen. Edunvalvontavaltuutetun ei edunvalvojan tapaan esimerkiksi tarvitse toimittaa vuosittaista tiliselvitystä maistraattiin, ellei edunvalvontavaltuutuksen tekijä ole näin toivonut.

Hoitotahto on hoitoon liittyvä tahdonilmaus

Hoitotahdolla tarkoitetaan suullista tai kirjallista omaa hoitoa ja hoivaa koskevaa tahdonilmaisua niiden tilanteiden varalle, kun ei kykene tekemään hoitoa koskevia ratkaisuja. Hoitotahto voi sisältää useita eritasoisia tahdonilmauksia, joilla myös juridisen sitovuutensa osalta voi olla erilainen asema potilaan puolesta päätöksiä tehtäessä.

Toiset haluavat kirjata tahtonsa hyvin lyhyesti keskittyen elvyttämiseen liittyvään kannanottoon, toiset taas kirjoittavat myös hoivatoiveita lempimusiikistaan lähtien – nämä kaikki voivat olla osa hoitotahtoa.

Hoitotahdon ja edunvalvontavaltuutuksen tekemistä suositellaan jokaiselle täysi-ikäiselle. Vaikka niiden määrä onkin viime vuosina lisääntynyt, edelleen harmillisen moni herää asiaan vasta, kun oikeudellinen toimintakyky on jo menetetty. Onnettomuus tai sairastuminen kun eivät nimittäin ikää katso.

Lisätietoa ja ohjeita asiakirjojen laatimiseen löytyy esimerkiksi Suomen muistiasiantuntijat ry:n maksuttomasta Oikeudellisen ennakoinnin oppaasta.

Henna Nikumaa 

Kirjoittaja on tutkija Hyvinvointioikeuden instituutissa Itä-Suomen yliopistossa ja työstää väitöskirjatutkimustaan muistisairaiden ihmisten autonomiasta ja oikeudellisesta toimintakyvystä. Hennan puheenvuoron kuulet Hyvä Ikä -tapahtuman Hyvän Iän Foorumissa torstaina 4.10. klo 10.10.

 Henna Nikumaa


16. elokuuta 2018 10.00

Kotiapuna Internet of Caring Things

Elämme vuosi vuodelta yhä pidempään. Vuonna 2015 syntyneen suomalaisen pojan elinajanodote on 78 ja tytön 84 vuotta, ja odote vain jatkaa kasvuaan. Vaikka elämä olisi pitkäkin, ei siitä kuitenkaan selviä hengissä.

Kestämätön tilanne

Elämän lopputaipaleeseen liittyy yhä useammin ja tiiviimmin avun tarve. Sen lisäksi, että terveydenhoitokulut kasvavat bruttokansantuotetta nopeammin, myös vanhustenhuollon suhteellinen osuus terveydenhoitokuluista kasvaa. Tämä johtaa väistämättä kestämättömään tilanteeseen: kun vanhusten osuus väestöstä kasvaa niin sekä rahat että hoitajat loppuvat kesken. Menojen kasvua on pyritty hillitsemään vähentämällä laitoshoitoa ja lisäämällä kotona annettavaa pitkäaikaishoitoa. Kykymme ja halumme selvitä elämämme viimeisestä osasta kotona vaatii niin sosiaalisia, taloudellisia kuin myös teknisiä muutoksia.

Hyvä ja turvattu vanhuus

Eliniän pidentyminen on tekniikan ja lääketieteen suurimpia saavutuksia: elämme pidempään ja terveemmin. Samalla se merkitsee sitä, että yhä suurempi osuus väestöstä on vanhuksia. Ensi vuonna yli 65-vuotiaiden lukumäärä ylittää globaalisti 5-vuotiaiden ja sitä nuorempien lukumäärän ensimmäistä kertaa. Vuoteen 2012 saakka Suomessa oli 100 työssäkäyvää kohti noin 50 lasta ja vanhusta (huoltosuhde 50 %). Vuosien 2030 ja 2040 välillä huoltosuhde tulee kasvamaan yli 70 prosentin, ennen kaikkea väestön vanhenemisen vuoksi.

Hoito siirtyy laitosten suljettujen ovien takaa omaan kotiin, mikä on hyvä ratkaisu niin elämän laadun kuin kustannustenkin näkökulmasta. Turvallinen elämä kuitenkin edellyttää, että hoitolaitoksille, sukulaisille ja ystäville voidaan välittää ajantasaista tietoa vanhuksen elinympäristöstä. Tieto päivittäisten rutiinien toteutumisesta on elintärkeää niin hoidon jatkumisen ja toipumisen kuin kiireellisen avun saamisen kannalta.

Teknologia apuna

Teknologian käyttö muuttuu koko ajan helpommaksi ja osaammekin hyödyntää sitä jatkuvasti entistä paremmin. Paradoksaalista kyllä, kykymme aktiiviseen teknologian käyttöön kuitenkin heikkenee tarpeen kasvaessa – useimmilla meistä on kokemusta tietokoneen tai tabletin käytön opettamisesta (iso)vanhemmillemme.

Aktiivisen tietotekniikan käytön sijaan ratkaisu on kodin rutiineissa: Gartnerin mukaan 5 vuoden kuluttua keskivertokodissa on 500 älykästä laitetta. Kun päivittäin käytössä olevat kodinkoneet ja muut kojeet on varustettu sensoreilla, jokapäiväisestä toiminnasta kyetään muodostamaan riittävän tarkka kuva. Tämä tapahtuu esimerkiksi keittolevy-, ovi- ja lämpötilasensoreiden sekä liike-, paine- ja wc-huuhteluantureiden avulla. Näin voidaan havaita mahdolliset pulmat heti, kun ne syntyvät, tai jopa jo etukäteen.

Internet of Caring Things

Susann Keohane ja Nicola Palmarini määrittelevät Internet of Caring Thingsin seuraavasti: ”Yhteen liitetyt laitteet ja sensorit sekä kognitiiviset järjestelmät, joilla on selkeä tarkoitus: huolehtia ihmisistä, heidän fyysisestä ja henkisestä hyvinvoinnistaan, kodeistaan ja läheisistään. Ja sovellettaessa vanhenevaan väestöön, on oleellista sallia omaisten, lääkäreiden ja hoitajien proaktiivisesti seurata heidän terveyttään ja hyvinvointiaan.”

Esimerkiksi ikääntyneiden ja vammaisten vointia ja toimia voidaan seurata heidän kodeissaan olevien älykkäiden sensorein varusteltujen laitteiden avulla. Kun laitteet havaitsevat jotain poikkeavaa, ne voivat lähettää hälytyksen hoitajille ja omaisille. Päivittäisten toimien tai niiden puuttumisen pohjalta voidaan siis koneoppimisen avulla tehdä johtopäätöksiä, joiden perusteella omaiset pystyvät varmistamaan, että kaikki on kunnossa. Hoitajat puolestaan osaavat kiinnittää huomiota juuri oikeisiin asioihin ja pystyvät näin avustamaan esimerkiksi vanhusta entistä paremmin.

Internet of Caring Thingsin toiminnan edellytyksiä ovat:

  • Sensorit: päivittäin käytettävissä laitteissa sekä elinympäristössä tulee olla sensoreita, jotka välittävät tietoa muun muassa liikkumisesta.
  • Liitettävyys: tieto täytyy olla koottavissa yhteen koneoppimista ja mahdollisia hälytyksiä varten.
  • Kognitiivisuus: automaattinen, oppiva ja ennakoiva kyky havaintojen ja johtopäätösten viestimiseen (vain) oikeille sidosryhmille.
  • Reaaliaikaisuus: tarvittaessa voidaan reagoida välittömästi.

Lue lisää eräästä Internet of Caring Thingsiä hyödyntävästä avustetun asumisen ratkaisusta: CurrentCare.

Pekka Leppänen, myyntijohtaja (terveydenhuolto), IBM Suomi

Pekka Leppanen _ alykas suomi

Pekka työskentelee IBM:n terveydenhuollon toimialatiimissä. Hänen taustansa on analytiikkaliiketoiminnan vetämisessä ja analytiikan soveltamisessa toimintojen uudistamiseen. Pekka innostuu uusista asioista ja niiden soveltamisesta vanhoihin ongelmiin. Mutta oikeasti vain purjehdus on tärkeää.

Pekka Leppänen puhuu Internet of Caring Things teemasta Hyvä Ikä 2018 -tapahtumassa 3.10. klo 10.00-11.00

Kirjoitus on julkaistu alunperin 31.1.2017 IBM:n Suomi elää älystä -blogissa


31. heinäkuuta 2018 11.05

Läsnäolon kokemus pitää hengissä

Sosiaaliset verkostot pitävät ikääntyvän hengissä. Silti terveyden valistajat unohtavat sosiaaliset verkot, vaikka ne edistävät terveyttä ja pidentävät ikää lähes yhtä paljon kuin tupakoimattomuus – ja paljon enemmän kuin liikunta ja laihduttaminen.

 Työryhmäni osoitti tieteellisissä väestötutkimuksissa, että kulttuuria harrastavat ihmiset elävät keskimäärin vähintään kolme (3) vuotta pitempään kuin kulttuuria vähän harrastavat tai passiiviset ”sohvaperunat”. Kulttuuriharrastusten vaikutus oli riippumaton iästä, sukupuolesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta asemasta, koulutuksesta, liikunnan määrästä, ravitsemuksesta, nukkumisesta, ja unen laadusta, fyysisestä kunnosta, mielenterveydestä, lääkärin toteamista sairauksista, lääketieteellisistä mittaustuloksista jne.  

Brittitutkija Rebecca Gordon-Nesbitt kävi huolellisesti läpi alan tieteelliset julkaisut ja haastatteli tutkijoita, minuakin. Ilokseni hän tuli samoihin johtopäätöksiin, joita olin esittänyt tieteellisissä julkaisuissani 1990-luvulta lähtien ja yhteenvetona Healthy Ties -teoksessani 2010. Samat havainnot olen kansanomaistanut tietokirjoissani Elinvoimaa yhteisöstä, Me-hengen mahti, Kulttuuri pidentää ikää ja äsken ilmestyneessä Ikääntyvän muistikirja-teoksessa.

Kulttuuriharrastukset, kuten taiteen tuottaminen, nikkarointi, puutarhanhoito, museoissa, konserteissa, festareilla ja muissa kulttuuritilaisuuksissa vieraileminen vahvistavat ihmisten keskinäisiä löysiä siteitä – ja etenkin ryhmärajat ylittävä me-henki on terveyden kannalta arvokasta sosiaalista pääomaa. Kun esimerkiksi taide-elämys koetaan usein ventovieraiden kanssa, syntyy ryhmärajat ylittävä keskinäisen luottamuksen ja läsnäolon tunne. Ihminen on sosiaalinen eläin, joka tarvitsee läsnäolon tunnetta pysyäkseen hengissä.

Jopa kirjojen lukeminen lisää elinvoimaa ja pitää hengissä – tutkimusten mukaan. Kaunokirjallisuuden lukemisen vaikutuksen juju piilee siinä, että lukeminen ohjaa aivotoimintaa alttiiksi mielen teorialle (engl. theory of mind), mikä tarkoittaa ihmisen (lukijan) kykyä samastua kanssaihmisiin ja ympäristöön. Lukemista harrastava tietää, kuinka hyvä romaani tempaa mukaansa   ja ulkoinen todellisuus unohtuu. Romaanin  (ja runojen) lukeminen aktivoi aivot ja lukija ymmärtää omia ja kanssaihmisten mielentiloja. Toisiin ihmisiin samastumista ja läsnäoloa vastaava aivoverkostojen toiminta ohjaa elimistöä kestämään elämän rasituksia. Kyse on ympäristön ja aivotoiminnan yhteispelistä, jota kutsutaan neuroepigenetiikaksi – mutta se onkin jo toisen jutun aihe.

Markku T. Hyyppä

Markku T. Hyyppä on aivoterveyden tutkija, neurologian ja kuntoutuksen dosentti, THL:n ylilääkäri (eläkkeellä) ja kirjailija. 

Markku T. Hyypän puheenvuoro osallistumisen kokemuksesta Hyvä Ikä 2018 -messuilla keskiviikkona 3.10. 

 

 

Markku_Hyyppä

Kuvituskuva

 


HYVÄ IKÄ 2018 BLOGI

Kintut kuntoon - arki paremmaksi
Teija Vihervaara, fysioterapeutti, Ikäinstituutti / 30.8.2018

Edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto – kuka päättää puolestasi?
Henna Nikumaa, projektitutkija, Itä-Suomen yliopisto / 24.8.2018

Kotiapuna Internet of Caring Things
Pekka Leppänen, terveydenhuollon myyntijohtaja, IBM Suomi / 16.8.2018

Läsnäolon kokemus pitää hengissä
Markku T. Hyyppä, aivoterveyden tutkija, neurologian ja kuntoutuksen dosentti, THL:n ylilääkäri (eläkkeellä) ja kirjailija / 31.7.2018

Kohtaa ja tunnista yksinäisyys
Anu Jansson ja Marjo Koponen, Ystäväpiiri -toiminta, Vanhustyön keskusliitto / 2.7.2018

Omaishoitoperheiden vaietut päihdeongelmat rohkeasti puheeksi
Elina Koponen, koordinaattori, Kuppi nurin -hanke, Omaishoitajaliitto ry / 26.6.2018

Tavoitteena ikäystävällinen yhteiskunta
Hannakaisa Heikkinen, puheenjohtaja, Vanhustyön keskusliitto / 9.5.2018

HYVÄ IKÄ 2016 BLOGIARKISTO

Hyvä Ikä 2016 avajaispuhe: Petri Pohjonen, Invalidiliitto
Petri Pohjonen, pääjohtaja, Invalidiliitto / 20.10.2016

Hillittömän kiinnostavat ja kivat Hyvä Ikä -messut
Satu Helin, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto / 17.10.2016

Eläkeikä on elämänmuutos - valmennus auttaa uuden vaiheen alkuun
Saija Ohtonen-Jones, Suomen Punainen Risti / 11.10.2016

Korjausneuvonta – jotta suomalaiset voisivat asua kodeissaan pitkään
Jukka Laakso, korjausneuvonnan päällikkö, Vanhustyön keskusliitto / 6.10.2016

Vertaistuen voima on valtava
Anu Jansson ja Marjo Pääkkö, Ystäväpiiri-toiminta, Vanhustyön keskusliitto / 29.9.2016

Ikäihmisten kotikuntoutus on tutkitusti tehokasta
Tarja Kindstedt, Muistikuntoutukseen erikoistunut fysioterapeutti, Suomen Fysiogeriatria Oy / 26.9.2016

Ikäihmiset palveluiden kehittäjinä
Marja-Liisa Nevala, kehittämispäällikkö, Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistyksen Aijjoos-toiminta / 21.9.2016

Omaishoitajat sähköisiä palveluja kehittämässä – ikään katsomatta!
Opastava-hanke, Omaishoitajat ja läheiset -liitto / 14.9.2016

Älä jää muistipulminesi yksin
Heidi Härmä, Muistiliitto ry / 1.9.2016

Vanhuuteen voi varautua
Satu Helin, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto / 16.8.2016

Ikääntyneillä on oikeus hyvään kuulemiseen – hanki apua ajoissa
Anniina Lavikainen, erityisasiantuntija, Kuuloliitto ry / 3.6.2016

Hyvä Ikä on täynnä mahdollisuuksia
Satu Helin, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto / 18.3.2016