Hyvä Ikä Blogi

9. toukokuuta 2018 15.10

Tavoitteena ikäystävällinen yhteiskunta

Suomalaisen yhteiskunnan ikärakenne on voimakkaassa murroksessa. Ikäihmisten osuus väestöstä kasvaa huimaa vauhtia, joten heitä koskevien ratkaisujen painoarvo yhteiskunnallisessa keskustelussa on tärkeä. Muutos myös pakottaa uudistamaan palveluita.

Vanhusten asumiseen tarvitaan tarjolla monenlaisia, yksilöllisin tarpeisiin vastaavia ratkaisuja. Monen toiveissa on, että vanhetessaankin voisi olla lähellä kanssaihmisiä ja että osallisuutta, toimijuutta sekä itsemääräämisoikeutta tuettaisiin.

Sosiaali- ja terveydenhuollon rooli on tukea itsenäistä asumista ja tarjota tarvittavaa apua ja hoivaa. Kyse ei ole vain rakenteista tai järjestelmistä, vaan ihmisistä: meistä, teistä ja läheisistämme. Kuinka me voimme, toimimme ja asumme iän karttuessa ja toimintakyvyn mahdollisesti heikentyessä? Tuo kysymys on 3.-4.10. pidettävän Hyvä Ikä -tapahtuman ytimessä.

 Ympäristö ja yhteisöllisyys tärkeässä roolissa

Palveluiden kehitystyötä halutaan tehdä pääosin ikäystävällisesti, ikääntyneiden osallisuutta ja toimijuutta kunnioittaen. Näiden edistämiseksi meillä on paljon mahdollisuuksia ja uudenlaisia toimintatapoja sekä jo käytössä olevia toimivia ratkaisuja, joiden pohjalta kehittämistä tehdään.

Esimerkiksi eri puolella maata on kokeiltu yhteisöasumista, joissa nuoria ja vanhuksia asuu saman katon alla. Vastineeksi edullisesta asumisesta nuoret vierailevat vanhusten luona, ulkoilevat, harrastavat ja elävät rikasta arkea tiiviissä vuorovaikutuksessa. Tämä on sosiaalisuutta ja toimintakykyä tukevaa yhteisöllistä asumista, joka kuitenkin tarjoaa halutessaan myös omaa rauhaa.

Minulla oli ilo vierailla viime syksynä Lapinjärven kunnassa Uudellamaalla. Siellä luodaan ikäystävällistä ympäristöä, jossa voi ikääntyä tutuilla ja turvallisilla alueilla ja säilyttää osallisuutensa ennalta tutuissa yhteisöissä. Näin tuetaan myös toimintakyvyn ylläpitämistä.

 Esimerkiksi muistisairaiden liikkumista tukee toimiva yhdyskuntasuunnittelu, joka tarkoittaa muun muassa värien, valojen, ympäristötaiteen ja rakennusten sijoittelua muistisairaiden tarpeet huomioon ottaen. Hyvästä yhdyskuntasuunnittelusta hyötyvät myös muut kuin muistisairaat.

 Kärkihanke luo uudenlaisia ratkaisuja asumisen ja hoivaan

Ikäihmisten asumisen ja kaikenikäisten omaishoidon kehittämisen kärkihankkeen tavoitteena on kehittää iäkkäille ja heidän omaisilleen nykyistä yhdenvertaisemmat ja paremmat palvelut. Tulevat muutokset kohdistuvat niin palveluiden sisältöön kuin niiden rakenteeseen. Kotihoito ja kotiin tuotavat palvelut ovat ensisijaisia kehittämiskohteita. Tällä hankkeella hallitus haluaa luoda konkreettisen kotihoitoa kehittävän toimintamallin, jonka avulla ikäihminen voisi asua kotona myös silloin kun toimintakyky on heikentynyt.

Kärkihanke kehittää tehostetun palveluasumisen rinnalle uusia ratkaisuja asumisen, hoivan ja palveluiden tarpeen asiakaslähtöiseksi yhteensovittamiseksi. Tällaisia ovat esimerkiksi palvelukodit, muistisairaiden kylät ja perhehoitokylät.

Perhehoito voi olla jatkuvaa, mutta se olisi myös erinomainen ja inhimillinen vaihtoehto omaishoitajien vapaapäivien hoitomuodoksi. Perhehoito on totuttu malli nuorten parissa ja se on myös jo pitkään käytössä ollut asumismuoto kehitysvammaisten parissa. Toivon, että perhehoito yleistyy myös vanhusten asumismuotona.

Teknisiä ratkaisuja ja aitoja kohtaamisia

Emme vielä osaa edes kuvitella, millaisia mahdollisuuksia digitalisaatio lähivuosikymmeninä vanhuspalveluihin tuo, voimme vain enteillä muutoksen olevan valtava. Tekniikan ja laitteiden vastapainoksi jokainen, niin vanheneva kuin nuorempi, kaipaa inhimillisiä ja aitoja kohtaamisia sekä huomatuksi tulemista.

Hyvä Ikä -tapahtumassa 3.-4.10. on esillä kootusti ja monipuolisesti erilaisia ratkaisuja ja teknologioita, mutta myös kokemuksia ja asiantuntijoiden puheenvuoroja ikääntymiseen liittyen. Tapahtuma on kokoontumisen ja keskustelun paikka, joka tarjoaa näkökulmia niin terveys- ja hoiva-alan ammattilaisille kuin kaikille muillekin hyvässä iässä oleville.

Vanhuusaika on erittäin hyvä ikä, siinä missä kaikki muutkin elämänvaiheet. Sen erityistarpeet tulee ottaa huomioon palveluita suunnitellessa ja päätöksiä tehdessä.

Hannakaisa Heikkinen

Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja
Kansanedustaja (kesk)
Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja


20. lokakuuta 2016 12.40

Hyvä Ikä 2016 avajaispuhe: Petri Pohjonen, Invalidiliitto

Hyvä messuväki,

Edellä jo toiminnanjohtaja Satu Helin kuvasi messujen ideaa ja niitä mahdollisuuksia, joita se tarjoa kävijöille. Olkaa siis aktiivisia tutustumaan, ihmettelemään, kokeilemaan ja kysymään. Kysyvähän ei tieltä eksy ja kukaan ei tee ns. tyhmää kysymystä.

Teemana on tänään OPPIMINEN JA DIGITALISAATIO. Ensinnäkin on muistettava, että ihminen oppi koko elinikänsä ajan – puhumme elinikäisestä oppimisesta (UNESCO lanseerasi ajatuksen jo 1960-luvulla). Ehkä tärkeintä oppimisessa on motivaatio. Eli siis se, haluanko oppia jotain asiaa tai tietää vaikkapa muuttolintujen muuttoreiteistä ja aikatauluista ja kyvystä suunnistaa perille. Kaikki eivät välttämättä ole kiinnostuneita samoista asioista eikä motivaatiokaan suuntaudu samoihin suuntiin – eikös se ole toisaalta ole hyväkin!

Kun oppimiseen mahdollisuuksiin lisätään digitalisaatio, josta koulukeskustelussa on viime vuosina puhuttu paljon. Teknologian opetuskäyttö on varustelutasoon nähden kuitenkin vähäistä, ja opettajilla on selkeitä puutteita pedagogisessa käyttötaidoissa.  On havaittu, että hyviin oppimistuloksiin yltävissä kouluissa käytetään opetuksen tukena tieto- ja viestintäteknologiaa todennäköisemmin kuin muissa kouluissa. Iso kysymys on: miten teknologiaa käytetään opetuksessa ja muutoinkin oppimisen tukena. Eli: miten sinä ja minä käytämme eri mahdollisuuksia oppimisemme tai arkisen elämämme apuna! Mahdollisuuksia on rajattomasti: viihdekäyttöä, pelejä (POKEMON GO), tietojen hakua, pankkiasioiden hoitamista, digikirjat, matkojen varaamista….

Digitaalisen teknologian käyttö vaihtelee sukupolvien välillä, mutta myös sukupolvien sisällä. Vaikka mantra "diginatiivit" on ylistänyt nuorisoa Internetin, sosiaalisen median ja digitaalisten laitteiden parissa kasvaneena sukupolvena, on huomattu että kaikilla nuorilla ei ole riittäviä digitaalisen teknologian perustaitoja.

Oppimista ei voida enää rajoittaa kouluvuosiin tai luokkahuoneessa viettämäämme aikaan, vaan se tulee nähdä elinikäisenä ja elämänlaajuisena.

On hyvä muistaa, että ihminen on kokonaisuus, jossa mm. liikunnalla ja itsestään huolehtimisella on iso merkitys. Liikunta edesauttaa oppimista tutkimustenkin mukaan. Eli pitäkää huolta itsestänne ja läheisistänne. Oppia ikä kaikki!

Hyvä Ikä -messuilla on paljon nähtävää ja koettavaa. Hyviä messupäiviä kaikille!

Petri Pohjonen
Pääjohtaja
Invalidiliitto

 

 


17. lokakuuta 2016 14.10

Hillittömän kiinnostavat ja kivat Hyvä Ikä -messut 20–21.10.2016

Hyvä ikä-messujen konsepti on uudistunut. Monipuolisen näyttelyn lisäksi tarjolla on mitä ajankohtaisempia seminaareja ja paneelikeskusteluja sote-palvelujen valinnanvapaudesta, ikääntyneiden ihmisten kotona elämistä tukevasta omaishoidon kehittämisestä sekä teknologian hyödyistä ja käytettävyydestä. Vanhustyön keskusliiton (VTKL) ständillä pääsee tutustumaan käytännössä elämää helpottaviin digisovelluksiin ja sieltä saa myös opastusta tietoteknisiin kysymyksiin ihan aasta alkaen. Mainitut teemat sopivat yhteen VTKL:n vuoden Vanhustenviikon teemaan ”Tekee mieli oppia”, oppimiseenhan olemme oikeutettuja koko elämän. On hyvä muistaa, että vastoinkäymisistä ja harmeistakin voi oppia ja oppimisen ajatuksella on hyvä lähestyä myös itselle vieraita asioita.

Messuilla on myös kivaa. Viihdyttävien seminaarien ja julkkisesiintyjien (mm. Sami Hintsanen, Pirkko Mannola, Tiina Merkikanto) lisäksi tarjolla on kumpanakin messupäivänä muotinäytökset. Syyspukeutumisen lisäksi kiintoisaa on nähdä miten hoitoalan pukeutuminen on uudistunut ja miten nämä vaatteet ovat osa ulkomaanvientiä. Ei siis pelkkää valkoista ja vihreää enää hoitoalan vaatetuksessakaan. Messuille voi tulla kuulemisen ja katsomisen lisäksi myös osallistumaan eri keskusteluihin ja jos keskustelu ei tunnu luontevalta, voi osallistua tansseihin yksin muiden joukossa tai kumppanin kanssa. Tanssi ja laulu tekevät hyvää. Uskoakseni tulemme kuulemaan messujen juontolavalta myös Sami Hintsasen laulutulkintaa.

Messuilla on runsas joukko näytteilleasettajia eri aihepiireistä, joskin keskeisiä teemoja tänä vuonna ovat asuminen, aistit, hoiva, kuntoutus ja teknologia. Näyttelyssä samaa aihepiirejä edustavia organisaatioita on haluttu koota toistensa lähelle messukortteleihin, jolloin kävijälle voidaan tarjota kokonaiskuva edellä mainituista ikääntyneille ihmisille tärkeistä aihepiireistä. Monet haluavat ennakoida tulevia vanhuusvuosiaan ja ottaa selvää tarjolla olevista vaihtoehdoista ja hyvän elämisen edellytyksistä. VTKL:n koordinoiman RAY:n Eloisa ikä -ohjelman hyvistä toimintamalleista, kuten muistakin projekteista saa vinkkiä vapaaehtoistoimintaan osallistumisen mahdollisuuksista. Perjantaina Herra ja Rouva Eloisa liittyvät messuyleisön joukkoon ja keskustelevat hyvästä iästä, siitä mitä vanhuusikä on.

Satu Helin Vanhustyön keskusliitto 

Satu Helin

Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja
Vanhustyö-lehden päätoimittaja

 

 


11. lokakuuta 2016 9.20

Eläkeikä on elämänmuutos – valmennus auttaa uuden vaiheen alkuun

Voiko eläkkeelle siirtyminen ahdistaa? Mihin työelämä hurahti? Mitä tekisin uuden elämän kynnyksellä? Eläkkeelle siirtyminen on merkittävä elämänmuutos. Se on kuin tienristeys, jossa voi itse valita, mihin aikansa käyttää ja miten arkensa täyttää. Muutoksen kourissa ovat muun muassa identiteetti, arjen rakentuminen, talous sekä sosiaalinen piiri. Kovin moni ei kuitenkaan mieti eläkkeelle siirtymistä ja sen mukanaan tuomia muutoksia syvällisesti etukäteen.

Punainen Risti on kehittänyt eläkkeelle siirtyville ja lähiaikoina siirtyneille Täyttä elämää eläkkeellä -muutos- ja hyvinvointivalmennuksen. Se keskittyy eläkkeelle siirtymiseen liittyvien muutosten käsittelemiseen ja itselle tärkeisiin asioihin ja arvoihin sekä annetaan työkaluja hyvinvoinnin – erityisesti mielen hyvinvoinnin – edistämiseen sekä sosiaalisten verkostojen ja uuden merkityksellisen elämänsisällön löytämiseen.

Valmennus rakentuu paljolti erilaisten harjoitusten, pohdinnan ja keskustelun varaan. Omakohtainen pohdiskelu ja asioiden käsittely pienryhmässä luovat hyvän pohjan tulevaisuuden suunnittelulle. Muiden samassa tilanteessa olevien kommentit ja kokemukset toimivat antoisana vertaistukena. Valmennuksessa eläkeläisyyteen ei tarjota yhtä valmista malliratkaisua, vaan kannustetaan jokaista miettimään omaa tilannettaan ja löytämään oma polkunsa.

Hyvinvointia vapaaehtoistoiminnasta  

Eläkkeelle siirryttäessä monet arvioivat ajankäyttöään ja elämänsisältöään uudemman kerran ja uudenlaisesta tilanteesta käsin. Moni etsii työelämän tilalle uutta merkityksellistä tekemistä. Uusi hyvää mieltä tuottava elämänsisältö ja ihmissuhteet voivat löytyä vaikka vapaaehtoistoiminnan parista.

Useat tutkimukset osoittavat, että vapaaehtoistoimintaan osallistumisella ja yhteisöllisyydellä on monenlaisia hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen mm. hidastaa koetun terveydentilan ja toimintakyvyn huononemista sekä masennusoireiden lisääntymistä. Se edistää tyytyväisyyttä ja onnellisuutta[1], mitä on tutkimuksissa selitetty sillä, että ihmisillä on synnynnäinen tarve tehdä hyvää ja että hyvän tekemisellä on itsenäinen vaikutus ihmisen psykologisen hyvinvointiin ja elämän kokemiseen merkitykselliseksi.[2]  

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennukseen osallistujille tarjotaan mahdollisuutta saada tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja halutessaan tutustua siihen Punaisessa Ristissä.

Valmiuksia eläkeläiselämään

Tähän mennessä Suomessa on järjestetty jo 47 valmennusta. Osallistujia valmennuksissa on ollut noin 400. Palaute valmennuksista on ollut rohkaisevaa. Yhden valmennukseen osallistuneen sanoin ”Eläkeläisyyskin on muuttunut ja muuttuu. Nyky-yhteiskunnassa valmennus on tarpeen…täältä saa valmiuksia eläkeläiselämään. Eläkeläisenäkin pitää muistaa huolehtia itsestä, uskaltaa elää ja olla oma itsensä…itselleni jäi hyvä mieli ja uteliaisuus tulevaan.”   Eläkkeelle jääminen on tienristeys, jossa voi itse valita, miten arkensa haluaa täyttää. Risteyksessä seisoessa tai sitä lähestyttäessä, tuntuu huojentavalta, että on saanut tukea ja tietoa oikealta tuntuvan matkareitin valintaan.

SPR on mukana Hyvä Ikä -messuilla Tampereella 20.–21.10. Eloisa Ikä -ohjelman osasto, 102, vastaa eläkevalmennuksia koskeviin kysymyksiin. Tervetuloa kuulemaan SPR:n Täyttä elämää eläkkeellä -tietoiskua pe 21.10. klo 11.00–11.30 (Tietoiskulava1). Tule messuille ja kokoa juuri sinulle sopivat hyvän ja eloisan eläkeiän eväät.  

Saija Ohtonen-Jones SPR  

Saija Ohtonen-Jones
Suomen Punainen Risti  

Täyttä elämää eläkkeellä -hanke on osa RAY:n tukemaa ja Vanhustyön Keskusliiton koordinoimaa Eloisa ikä -avustusohjelmaa.

[1] Vapaaehtoiseksi seniorina -tietopankki, tutkimuskatsaukset, vapaaehtoisuus ja hyvinvointi, http://www.vapaaehtoiseksiseniorina.fi/tutkimusta/tutkimuskatsaukset#hyvinvointi%20

[2] YLE Uutiset, Kotimaa 14.10.2015, Uusi tutkimus todistaa: Ihmisillä on synnynnäinen tarve tehdä hyvää, http://yle.fi/uutiset/3-8351121

 


6. lokakuuta 2016 13.55

Korjausneuvonta – jotta suomalaiset voisivat asua kodeissaan pitkään

Koti on jokaiselle rakas ja tuttu paikka, korvaamaton levon, arkisten askareiden ja hyvinvoinnin tyyssija. Jossain vaiheessa kodin askelmat voivat alkaa tuntua korkeilta ja pihan puuhat vaivalloisilta.

Vanhustyön keskusliiton 15 korjausneuvojaa tekevät töitä, jotta suomalaiset voisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään terveellisesti ja turvallisesti. Erityisesti veteraanien parista kertyneet kokemukset ovat osoittaneet, että kotona asumista voidaan jatkaa hyvinkin pitkään ja se on myös kannattavaa. Suurin osa ihmisistä haluaa näin myös tehdä ja olla tutussa ja turvallisessa ympäristössä niin pitkään kuin se vain on mahdollista.

Monesti kotona asuminen toimintakyvyn heikentyessä tulee mahdolliseksi kodin esteettömyyttä kehittämällä. Korjausneuvojat ottavat työssään huomioon myös rakennustekniset ongelmat ja kehittämisen kohdat. Ongelmat eivät ratkea kynnyksiä poistamalla, jos talon katto myös vuotaa. Korjausneuvonnalla on jo neljännesvuosisadan perinteet, joten kokemusta ikäihmisten asumisen ongelmista ja niiden poistamisesta on kertynyt.

Korjausneuvoja on puolueeton ja riippumaton asiantuntija. Hän kertoo esim. erilaisista vaihtoehdoista, normeista ja suosituksista ja ohjaa tarvittaessa toisen asiantuntijan puoleen. Neuvonnan hakijan ja neuvojan välille ei synny sopimussuhdetta eikä korvausvastuita. Lopulliset päätökset tekee, ja niistä vastaa, aina korjaaja itse.  

Kutsu korjausneuvoja kotiisi

Kodin tarvittavista muutostöistä ei voi antaa ehdotuksia käymättä itse paikan päällä. Korjausneuvoja tekee ehdotukset kodin muutoksiin ja korjauksiin ottamalla huomioon asiakkaan kunnon ja toimintakyvyn sekä kartoittamalla kodin ja sen mahdollisuudet. Taustalla on pitkä kokemus sekä rakentamisen ja esteettömyyden asiantuntemus. Korjausneuvonta on tietoon ja kokemukseen perustuvien neuvojen jakamista erilaisissa kiinteistönpidon ja korjaamisen tilanteissa. Korjausneuvonta ei ole suunnittelua eikä ammatillista konsultointia.

Korjausneuvojan voi tavoittaa ja tavata kaikkialla Suomessa. Neuvontaa saa myös puhelimitse. Palvelu on tarjolla yli 65-vuotiaille.

Vanhustyön keskusliitto on ollut koordinoimassa muiden neuvontaa antavien tahojen alueellisen yhteistyön kehittämishanketta, josta vastasi ympäristöministeriö. Neuvontaa on tarjolla VTKL:n palvelun lisäksi myös energiankulutukseen, sisäilmaongelmiin, jätevesien käsittelyyn ja rakennusperinteen suojeluun liittyvissä asioissa. Nämä tiedot ja palvelut on koottu korjaustiedon verkkosivuille.

Lisätietoja neuvontaa antavista tahoista saa muun muassa Vanhustyön keskusliiton tietoiskuissa Hyvä Ikä –messuilla Tampereella torstaina ja perjantaina 20.–21.10. kello 10.30. Tule kuuntelemaan ja juttelemaan asumiseen liittyvistä asioista.  

Jukka Laakso

Jukka Laakso
Kirjoittaja toimii korjausneuvonnan päällikkönä Vanhustyön keskusliitossa

 


HYVÄ IKÄ BLOGI

Hyvä Ikä 2016 avajaispuhe: Petri Pohjonen, Invalidiliitto
Petri Pohjonen,
pääjohtaja, Invalidiliitto / 20.10.2016

Hillittömän kiinnostavat ja kivat Hyvä Ikä -messut
Satu Helin,
toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto / 17.10.2016

Eläkeikä on elämänmuutos - valmennus auttaa uuden vaiheen alkuun
Saija Ohtonen-Jones,
Suomen Punainen Risti / 11.10.2016

Korjausneuvonta – jotta suomalaiset voisivat asua kodeissaan pitkään
Jukka Laakso, korjausneuvonnan päällikkö, Vanhustyön keskusliitto / 6.10.2016

Vertaistuen voima on valtava
Anu Jansson ja Marjo Pääkkö,
Ystäväpiiri-toiminta, Vanhustyön keskusliitto / 29.9.2016

Ikäihmisten kotikuntoutus on tutkitusti tehokasta
Tarja Kindstedt,
Muistikuntoutukseen erikoistunut fysioterapeutti, Suomen Fysiogeriatria Oy / 26.9.2016

Ikäihmiset palveluiden kehittäjinä
Marja-Liisa Nevala
, kehittämispäällikkö, Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistyksen Aijjoos-toiminta / 21.9.2016

Omaishoitajat sähköisiä palveluja kehittämässä – ikään katsomatta!
Opastava-hanke, Omaishoitajat ja läheiset -liitto / 14.9.2016

Älä jää muistipulminesi yksin
Heidi Härmä, Muistiliitto ry / 1.9.2016

Vanhuuteen voi varautua
Satu Helin, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto / 16.8.2016

Ikääntyneillä on oikeus hyvään kuulemiseen – hanki apua ajoissa
Anniina Lavikainen, erityisasiantuntija, Kuuloliitto ry / 3.6.2016

Hyvä Ikä on täynnä mahdollisuuksia
Satu Helin, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto / 18.3.2016