Hyvä Ikä Blogi

31. heinäkuuta 2018 11.05

Läsnäolon kokemus pitää hengissä

Sosiaaliset verkostot pitävät ikääntyvän hengissä. Silti terveyden valistajat unohtavat sosiaaliset verkot, vaikka ne edistävät terveyttä ja pidentävät ikää lähes yhtä paljon kuin tupakoimattomuus – ja paljon enemmän kuin liikunta ja laihduttaminen.

 Työryhmäni osoitti tieteellisissä väestötutkimuksissa, että kulttuuria harrastavat ihmiset elävät keskimäärin vähintään kolme (3) vuotta pitempään kuin kulttuuria vähän harrastavat tai passiiviset ”sohvaperunat”. Kulttuuriharrastusten vaikutus oli riippumaton iästä, sukupuolesta, taloudellisesta ja sosiaalisesta asemasta, koulutuksesta, liikunnan määrästä, ravitsemuksesta, nukkumisesta, ja unen laadusta, fyysisestä kunnosta, mielenterveydestä, lääkärin toteamista sairauksista, lääketieteellisistä mittaustuloksista jne.  

Brittitutkija Rebecca Gordon-Nesbitt kävi huolellisesti läpi alan tieteelliset julkaisut ja haastatteli tutkijoita, minuakin. Ilokseni hän tuli samoihin johtopäätöksiin, joita olin esittänyt tieteellisissä julkaisuissani 1990-luvulta lähtien ja yhteenvetona Healthy Ties -teoksessani 2010. Samat havainnot olen kansanomaistanut tietokirjoissani Elinvoimaa yhteisöstä, Me-hengen mahti, Kulttuuri pidentää ikää ja äsken ilmestyneessä Ikääntyvän muistikirja-teoksessa.

Kulttuuriharrastukset, kuten taiteen tuottaminen, nikkarointi, puutarhanhoito, museoissa, konserteissa, festareilla ja muissa kulttuuritilaisuuksissa vieraileminen vahvistavat ihmisten keskinäisiä löysiä siteitä – ja etenkin ryhmärajat ylittävä me-henki on terveyden kannalta arvokasta sosiaalista pääomaa. Kun esimerkiksi taide-elämys koetaan usein ventovieraiden kanssa, syntyy ryhmärajat ylittävä keskinäisen luottamuksen ja läsnäolon tunne. Ihminen on sosiaalinen eläin, joka tarvitsee läsnäolon tunnetta pysyäkseen hengissä.

Jopa kirjojen lukeminen lisää elinvoimaa ja pitää hengissä – tutkimusten mukaan. Kaunokirjallisuuden lukemisen vaikutuksen juju piilee siinä, että lukeminen ohjaa aivotoimintaa alttiiksi mielen teorialle (engl. theory of mind), mikä tarkoittaa ihmisen (lukijan) kykyä samastua kanssaihmisiin ja ympäristöön. Lukemista harrastava tietää, kuinka hyvä romaani tempaa mukaansa   ja ulkoinen todellisuus unohtuu. Romaanin  (ja runojen) lukeminen aktivoi aivot ja lukija ymmärtää omia ja kanssaihmisten mielentiloja. Toisiin ihmisiin samastumista ja läsnäoloa vastaava aivoverkostojen toiminta ohjaa elimistöä kestämään elämän rasituksia. Kyse on ympäristön ja aivotoiminnan yhteispelistä, jota kutsutaan neuroepigenetiikaksi – mutta se onkin jo toisen jutun aihe.

Markku T. Hyyppä

Markku T. Hyyppä on aivoterveyden tutkija, neurologian ja kuntoutuksen dosentti, THL:n ylilääkäri (eläkkeellä) ja kirjailija. 

Markku T. Hyypän puheenvuoro osallistumisen kokemuksesta Hyvä Ikä 2018 -messuilla keskiviikkona 3.10. 

 

 

Markku_Hyyppä

Kuvituskuva

 


HYVÄ IKÄ 2018 BLOGI

Elämäsi tärkeimmät asiakirjat kuntoon – tänään on parempi hetki kuin huomenna
Piia Jeremejeff, varatuomari / 1.10.2018

Kohti saavutettavia verkkosivuja – käyttäjät kiittävät!
Terhi Tamminen, toimitusjohtaja ja Marjo Kivi, johtava esteettömyysasiantuntija, Avaava Oy / 26.9.2018

Kuulon kuntoutuksella osallistumisen edellytyksiä
Johanna Juola, kuntoutussihteeri ja Anniina Lavikainen, erityisasiantuntija, Kuuloliitto ry / 6.9.2018

Kintut kuntoon - arki paremmaksi
Teija Vihervaara, fysioterapeutti, Ikäinstituutti / 30.8.2018

Edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto – kuka päättää puolestasi?
Henna Nikumaa, projektitutkija, Itä-Suomen yliopisto / 24.8.2018

Kotiapuna Internet of Caring Things
Pekka Leppänen, terveydenhuollon myyntijohtaja, IBM Suomi / 16.8.2018

Läsnäolon kokemus pitää hengissä
Markku T. Hyyppä, aivoterveyden tutkija, neurologian ja kuntoutuksen dosentti, THL:n ylilääkäri (eläkkeellä) ja kirjailija / 31.7.2018

Kohtaa ja tunnista yksinäisyys
Anu Jansson ja Marjo Koponen, Ystäväpiiri -toiminta, Vanhustyön keskusliitto / 2.7.2018

Omaishoitoperheiden vaietut päihdeongelmat rohkeasti puheeksi
Elina Koponen, koordinaattori, Kuppi nurin -hanke, Omaishoitajaliitto ry / 26.6.2018

Tavoitteena ikäystävällinen yhteiskunta
Hannakaisa Heikkinen, puheenjohtaja, Vanhustyön keskusliitto / 9.5.2018

HYVÄ IKÄ 2016 BLOGIARKISTO

Hyvä Ikä 2016 avajaispuhe: Petri Pohjonen, Invalidiliitto
Petri Pohjonen, pääjohtaja, Invalidiliitto / 20.10.2016

Hillittömän kiinnostavat ja kivat Hyvä Ikä -messut
Satu Helin, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto / 17.10.2016

Eläkeikä on elämänmuutos - valmennus auttaa uuden vaiheen alkuun
Saija Ohtonen-Jones, Suomen Punainen Risti / 11.10.2016

Korjausneuvonta – jotta suomalaiset voisivat asua kodeissaan pitkään
Jukka Laakso, korjausneuvonnan päällikkö, Vanhustyön keskusliitto / 6.10.2016

Vertaistuen voima on valtava
Anu Jansson ja Marjo Pääkkö, Ystäväpiiri-toiminta, Vanhustyön keskusliitto / 29.9.2016

Ikäihmisten kotikuntoutus on tutkitusti tehokasta
Tarja Kindstedt, Muistikuntoutukseen erikoistunut fysioterapeutti, Suomen Fysiogeriatria Oy / 26.9.2016

Ikäihmiset palveluiden kehittäjinä
Marja-Liisa Nevala, kehittämispäällikkö, Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistyksen Aijjoos-toiminta / 21.9.2016

Omaishoitajat sähköisiä palveluja kehittämässä – ikään katsomatta!
Opastava-hanke, Omaishoitajat ja läheiset -liitto / 14.9.2016

Älä jää muistipulminesi yksin
Heidi Härmä, Muistiliitto ry / 1.9.2016

Vanhuuteen voi varautua
Satu Helin, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto / 16.8.2016

Ikääntyneillä on oikeus hyvään kuulemiseen – hanki apua ajoissa
Anniina Lavikainen, erityisasiantuntija, Kuuloliitto ry / 3.6.2016

Hyvä Ikä on täynnä mahdollisuuksia
Satu Helin, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto / 18.3.2016