Hyvä Ikä Blogi

24. elokuuta 2018 10.05

Edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto – kuka päättää puolestasi?

Kuka päättää asioistasi, jos sinulle sattuu jotakin? Kuka hoitaa sinun asioitasi, jos joudut onnettomuuteen tai sairastut vaikkapa muistisairauteen? Miten varmistat, että tahtosi toteutuu myös silloin, kun toimintakykysi on heikentynyt? Oikeudellisella ennakoinnilla jokainen voi turvata oman tahtonsa toteutumisen sellaisen päivän varalle, jolloin ei enää itse pysty hoitamaan omia asioitaan. Tyypillisiä oikeudellisen ennakoinnin keinoja ovat edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto.

Edelleen moni ajattelee, että oma puoliso tai täysi-ikäiset lapset voivat tarvittaessa hoitaa asioita hänen puolestaan. Kuitenkin toisen asioita voi hoitaa vain asianmukaisella valtuutuksella: esimerkiksi pankkitiliä saa käyttää ainoastaan tilin omistaja ja hänen valtuuttamansa henkilö. Toisen omaisuuden käsittelyyn tarvitaan aina valtuutus.

 Oikeudellinen ennakointi tukee ikääntyvän itsemääräämisoikeutta

Oikeudellisella ennakoinnilla tarkoitetaan tulevaisuuden suunnittelua – varautumista sellaisen päivän varalle, jolloin ei enää itse pysty omia asioitaan hoitamaan. Oikeudellinen ennakointi on tärkeää meille jokaiselle, huomisen hyvinvoinnin kannalta.

Oikeudelliseen ennakointiin ovat kelpoisia kaikki täysi-ikäiset henkilöt, jotka ymmärtävät tekemänsä oikeustoimen, kuten edunvalvontavaltuutuksen, merkityksen. Mitä aikaisemmin varautuu mahdolliseen oikeudellisen toimintakyvyn heikentymiseen, sitä todennäköisemmin hyödylliset ennakoinnin toimenpiteet on tehty riittävän toimintakykyisenä ja ne ovat täten tarvittaessa käytössä.

Etenevän muistisairauden diagnoosi ei estä henkilöä tekemästä hoitotahtoa tai edunvalvontavaltuutusta, jos henkilö vielä ymmärtää näiden merkityksen. On kuitenkin tärkeää, että mikäli ei ole suunnitellut tulevaisuuttaan ennen diagnosointia, ryhtyy oikeudelliseen ennakointiin mahdollisimman pian diagnoosin saatuaan. Hoitotahdon ja edunvalvontavaltuutuksen liitteeksi kannattaa pyytää tuore lääkärinlausunto, jossa lääkäri arvioi, onko henkilö kykenevä aikomansa asiakirjan tekemiseen – jos siis muistisairaus on jo diagnosoitu. Tämä auttaa asiakirjan pätevyyden todistamisessa. 

Käyttämällä oikeudellisen ennakoinnin keinoja voi tulevaisuutta odotella rauhallisin mielin. Ennakointi vahvistaa itsemääräämisoikeutta: omia asioitasi hoitaa itse nimeämäsi luottohenkilö itse määrittelemilläsi tavoilla. Ennakoimalla helpottaa myös läheisten, viranomaisten ja hoitohenkilöstön päätöksentekoa ja työtä, kun on selkeää, kuka asioita hoitaa, miten ja millä valtuuksilla.

Edunvalvontavaltuutus ja edunvalvonta ovat eri asioita

Valtakirjavaltuutus eli se niin sanottu tavallinen valtakirja lienee monelle tuttu. Edunvalvontavaltuutus sen sijaan saattaa kuulostaa vieraammalta. Edunvalvontavaltuutuksella tarkoitetaan asiakirjaa, jolla nimetään, kuka hoitaa omia asioita, jos niitä ei kykene enää itse hoitamaan. Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan vasta, kun valtuutuksen laatinut henkilö on tullut kykenemättömäksi hoitamaan asioitaan ja valtuutus on saatettu maistraatissa voimaan.

Edunvalvontavaltuutuksella voi antaa valtuudet sekä taloudellisiin että henkilöä koskeviin asioihin. Henkilöä koskevat asiat ovat tyypillisesti hoitoa ja hoivaa koskevia päätöksiä. Maistraatti valvoo edunvalvontavaltuutetun toimintaa vain tarvittaessa.

Harmillisesti edunvalvontavaltuutus sekoitetaan usein edunvalvontaan. Edunvalvontavaltuutuksella on kuitenkin mahdollista välttää edunvalvonta. Jos henkilö ei ole ennakkoon järjestänyt omien asioidensa hoitoa esimerkiksi juuri edunvalvontavaltuutuksella, voidaan hänelle toimintakyvyn menettämisen jälkeen tarvittaessa määrätä edunvalvoja turvaamaan hänen etujaan. Edunvalvojan määrää maistraatti tai tuomioistuin.

Edunvalvontavaltuutettuna toimiminen koetaan kuitenkin usein joustavammaksi, halvemmaksi ja vähemmän byrokraattisesti kuin edunvalvojana toimiminen. Edunvalvontavaltuutetun ei edunvalvojan tapaan esimerkiksi tarvitse toimittaa vuosittaista tiliselvitystä maistraattiin, ellei edunvalvontavaltuutuksen tekijä ole näin toivonut.

Hoitotahto on hoitoon liittyvä tahdonilmaus

Hoitotahdolla tarkoitetaan suullista tai kirjallista omaa hoitoa ja hoivaa koskevaa tahdonilmaisua niiden tilanteiden varalle, kun ei kykene tekemään hoitoa koskevia ratkaisuja. Hoitotahto voi sisältää useita eritasoisia tahdonilmauksia, joilla myös juridisen sitovuutensa osalta voi olla erilainen asema potilaan puolesta päätöksiä tehtäessä.

Toiset haluavat kirjata tahtonsa hyvin lyhyesti keskittyen elvyttämiseen liittyvään kannanottoon, toiset taas kirjoittavat myös hoivatoiveita lempimusiikistaan lähtien – nämä kaikki voivat olla osa hoitotahtoa.

Hoitotahdon ja edunvalvontavaltuutuksen tekemistä suositellaan jokaiselle täysi-ikäiselle. Vaikka niiden määrä onkin viime vuosina lisääntynyt, edelleen harmillisen moni herää asiaan vasta, kun oikeudellinen toimintakyky on jo menetetty. Onnettomuus tai sairastuminen kun eivät nimittäin ikää katso.

Lisätietoa ja ohjeita asiakirjojen laatimiseen löytyy esimerkiksi Suomen muistiasiantuntijat ry:n maksuttomasta Oikeudellisen ennakoinnin oppaasta.

Henna Nikumaa 

Kirjoittaja on tutkija Hyvinvointioikeuden instituutissa Itä-Suomen yliopistossa ja työstää väitöskirjatutkimustaan muistisairaiden ihmisten autonomiasta ja oikeudellisesta toimintakyvystä. Hennan puheenvuoron kuulet Hyvä Ikä -tapahtuman Hyvän Iän Foorumissa torstaina 4.10. klo 10.10.

 Henna Nikumaa


HYVÄ IKÄ 2018 BLOGI

Elämäsi tärkeimmät asiakirjat kuntoon – tänään on parempi hetki kuin huomenna
Piia Jeremejeff, varatuomari / 1.10.2018

Kohti saavutettavia verkkosivuja – käyttäjät kiittävät!
Terhi Tamminen, toimitusjohtaja ja Marjo Kivi, johtava esteettömyysasiantuntija, Avaava Oy / 26.9.2018

Kuulon kuntoutuksella osallistumisen edellytyksiä
Johanna Juola, kuntoutussihteeri ja Anniina Lavikainen, erityisasiantuntija, Kuuloliitto ry / 6.9.2018

Kintut kuntoon - arki paremmaksi
Teija Vihervaara, fysioterapeutti, Ikäinstituutti / 30.8.2018

Edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto – kuka päättää puolestasi?
Henna Nikumaa, projektitutkija, Itä-Suomen yliopisto / 24.8.2018

Kotiapuna Internet of Caring Things
Pekka Leppänen, terveydenhuollon myyntijohtaja, IBM Suomi / 16.8.2018

Läsnäolon kokemus pitää hengissä
Markku T. Hyyppä, aivoterveyden tutkija, neurologian ja kuntoutuksen dosentti, THL:n ylilääkäri (eläkkeellä) ja kirjailija / 31.7.2018

Kohtaa ja tunnista yksinäisyys
Anu Jansson ja Marjo Koponen, Ystäväpiiri -toiminta, Vanhustyön keskusliitto / 2.7.2018

Omaishoitoperheiden vaietut päihdeongelmat rohkeasti puheeksi
Elina Koponen, koordinaattori, Kuppi nurin -hanke, Omaishoitajaliitto ry / 26.6.2018

Tavoitteena ikäystävällinen yhteiskunta
Hannakaisa Heikkinen, puheenjohtaja, Vanhustyön keskusliitto / 9.5.2018

HYVÄ IKÄ 2016 BLOGIARKISTO

Hyvä Ikä 2016 avajaispuhe: Petri Pohjonen, Invalidiliitto
Petri Pohjonen, pääjohtaja, Invalidiliitto / 20.10.2016

Hillittömän kiinnostavat ja kivat Hyvä Ikä -messut
Satu Helin, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto / 17.10.2016

Eläkeikä on elämänmuutos - valmennus auttaa uuden vaiheen alkuun
Saija Ohtonen-Jones, Suomen Punainen Risti / 11.10.2016

Korjausneuvonta – jotta suomalaiset voisivat asua kodeissaan pitkään
Jukka Laakso, korjausneuvonnan päällikkö, Vanhustyön keskusliitto / 6.10.2016

Vertaistuen voima on valtava
Anu Jansson ja Marjo Pääkkö, Ystäväpiiri-toiminta, Vanhustyön keskusliitto / 29.9.2016

Ikäihmisten kotikuntoutus on tutkitusti tehokasta
Tarja Kindstedt, Muistikuntoutukseen erikoistunut fysioterapeutti, Suomen Fysiogeriatria Oy / 26.9.2016

Ikäihmiset palveluiden kehittäjinä
Marja-Liisa Nevala, kehittämispäällikkö, Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistyksen Aijjoos-toiminta / 21.9.2016

Omaishoitajat sähköisiä palveluja kehittämässä – ikään katsomatta!
Opastava-hanke, Omaishoitajat ja läheiset -liitto / 14.9.2016

Älä jää muistipulminesi yksin
Heidi Härmä, Muistiliitto ry / 1.9.2016

Vanhuuteen voi varautua
Satu Helin, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto / 16.8.2016

Ikääntyneillä on oikeus hyvään kuulemiseen – hanki apua ajoissa
Anniina Lavikainen, erityisasiantuntija, Kuuloliitto ry / 3.6.2016

Hyvä Ikä on täynnä mahdollisuuksia
Satu Helin, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto / 18.3.2016