Hyvä Ikä Blogi

2. heinäkuuta 2018 13.50

Kohtaa ja tunnista yksinäisyys

Millainen on yksinäinen iäkäs ihminen? Miten tunnistat hänet, ja kuinka otat yksinäisyyden puheeksi? Mistä yksinäisiä ihmisiä löydetään? Esimerkiksi näitä kysymyksiä voidaan pohtia, kun tehdään etsivää työtä yksinäisyyden vähentämiseksi. Keskeisin lähtökohta on yksinäisen iäkkään ihmisen oma kokemus kohdatuksi tulemisesta – tunne siitä, että joku ymmärtää.

Yksinäisyys on haaste iäkkäiden ihmisten hyvinvoinnille. Sillä on vaikutuksia elämänlaatuun ja toimintakykyyn. Tutkimusten mukaan yksinäiseksi itsensä kokevat muun muassa sairastuvat herkemmin ja käyttävät enemmän sosiaali- ja terveyspalveluita kuin ei-yksinäiset. Yksinäisyys voi tulla esille erilaisina tunteina ja käyttäytymismalleina, jotka ovat lähes aina kielteisiä.

Monet toimijat työskentelevät aktiivisesti yksinäisyyden vähentämiseksi. Usein tärkeiksi nousevat etsivän työn näkökulmat, kun yksinäisyyden tunnistamiseen ja yksinäiseksi itsensä kokevien ihmisten löytämiseen pohditaan ratkaisuja. Etsivän työn menetelmiä hyödyntämällä voidaan löytää apua tarvitsevia iäkkäitä ihmisiä ja ohjata heitä erilaisten tukimuotojen pariin. Näitä ovat esimerkiksi yksilöllinen tuki ja vertaisryhmätoiminnat. Vanhustyössä muun muassa järjestöt ovat viime aikoina kehittäneet etsivää työtä ansiokkaasti. Silti etsivä työ iäkkäiden ihmisten parissa tuntuu olevan vielä kehittyvä alue, josta on tärkeä käydä keskustelua.

Yksinäisyyden kokemus on henkilökohtainen

Etsivän työn kohdentaminen yksinäisyyttä kokeville iäkkäille ihmisille vaatii yksinäisyyden henkilökohtaisen, monimuotoisen ja vaihtelevan luonteen ymmärtämistä, mikä ei aina ole helppoa. Tutkimuksissa on tullut muun muassa esille, että sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset eivät aina löydä yhteistä ymmärrystä yksinäisyyden kokemuksellisesta kohtaamisesta. Tämä on havaittu myös kentällä.

Tulkintoja ihmisten elämäntilanteista ja arjesta saatetaan tehdä yleistäen:”Maija on yksinäinen, kun ei hän oikein missään käy” tai ”Ei Väinö ole yksinäinen, kun hänellä on kuitenkin niin paljon lapsia ja lapsenlapsia”. Yksinäisyyden tunnistamisen haasteet voivat liittyä esimerkiksi palvelutaloissa työntekijöiden koettuun kiireeseen ja kotihoidossa alati vaihtuviin asiakkaisiin. Yleisimmin yksinäisyyteen puuttumisen vaikeudet liittyvät kuitenkin siihen, että yksinäisyydestä ja sen lievittämisen mahdollisuuksista ei ole riittävästi tietoa. 

Yksinäisyyden kokemus on aina henkilökohtainen ja sisäinen eikä sellaisenaan näy ulospäin. Jokainen kokee yksinäisyyttä omalla tavallaan: se voi ilmetä yllättävissäkin paikoissa ja elämäntilanteissa. Usein yksinäisyys hiipii elämään erilaisten muutosten myötä: esimerkiksi läheisten menetys, muutto toiselle paikkakunnalle tai eläköityminen voivat altistaa sille. Haja-asutusalueilla yksinäisyys voi kytkeytyä pitkiin välimatkoihin ja harveneviin lähiyhteisöihin. Yksin elävä ei kuitenkaan välttämättä koe itseään yksinäiseksi, vaan voi viihtyä mainiosti omissa oloissaan. Toisaalta yksinäisyyttä koetaan myös yhteisöissä ja ihmisten ympäröimänä palvelutaloissa.

Yksinäisyyttä voidaan kuvata monin eri sanamuodoin ja tuntemuksin. Suru, ikävä, kaipaus, ahdistus, lamaantuminen, kiukku sekä tarpeettomuuden ja näkymättömyyden tunteet voivat liittyä yksinäisyyden kokemukseen. Aina yksinäisyyden kokemukselle ei kuitenkaan ole helppoa löytää sanoja.

Kiireetön, luonteva keskustelu

Kokemuksellisuus on tärkeä lähtökohta yksinäisyyden tavoittamiseen ja lievittämiseen tähtäävässä etsivässä työssä. Avaimia ovat yksinäisyyden arvostava puheeksiotto, tunnistaminen ja ymmärtäminen. Aika on myös ratkaiseva tekijä. Kiireessä yksinäisyys saatetaan määrittää yksioikoisesti ja ohittaa iäkkään ihmisen oma, joskus hyvin kipeäkin kokemus.

Tunnistamista voivat vaikeuttaa esimerkiksi etsijän erilainen mielikuva yksinäisyydestä kuin se todellisuudessa on tai yksinäisyyden ajallinen vaihtelu. Henkilö, joka kokee tänään yksinäisyyttä, ei välttämättä tunne sitä huomenna. Erityisen aktiivisten iäkkäiden ihmisten kohdalla tunnistaminen voi myös olla haastavaa; paljon toimintoihin osallistuva voi kuitenkin sisimmässään kokea syvää yksinäisyyttä.

Lähes kaikilla meistä on ainakin ohimeneviä tuntemuksia yksinäisyydestä tai havaintoja yksinäisyydestä lähipiiristä. Näitä voi ja kannattaa hyödyntää etsivää työtä tehdessä ja yksinäisyydestä keskustellessa. Esimerkiksi Ystäväpiiri-toiminnassa yksinäisyydestä kysymistä harjoitellaan omiin kokemuksiin pohjautuen. Arvostavissa kohtaamistilanteissa yksinäisyyttä ja siitä kysymistä tulee sanoittaa luontevasti. Lämmin, kiireetön ja luottamuksellinen keskustelu voi ohjata polulle, joka parhaimmillaan johtaa yksinäisyyden lievittymiseen.

Koulutus lisää ymmärrystä

Vanhustyön keskusliiton Ystäväpiiri-toiminnassa olemme havainneet, että koulutus on yksi keskeinen väline yksinäisyyden kokemuksellisuuden ymmärtämiseen ja kokemusten lievittämiseen. Ystäväpiiri-koulutuksiin osallistuu vanhustyön ammattilaisia ja vapaaehtoisia ympäri Suomea. Koulutuksen käyvät Ystäväpiiri-ryhmänohjaajat toteuttavat ryhmiä omissa työyhteisöissään tai toimipaikoissaan. Monet yhdistykset ja järjestöt hyödyntävät toiminnassaan tutkimuksissakin vaikuttavaksi todettua Ystäväpiiri-ryhmämallia.

Valtaosa Ystäväpiiri-ryhmiin 12 vuoden aikana osallistuneesta 9 000 iäkkäästä ihmisestä on saanut toiminnasta elämäänsä ystäviä, voimavaroja, vertaistukea, iloa ja uusia kokemuksia. Yksinäisyys on palautteiden mukaan lievittynyt yhdeksällä kymmenestä osallistujasta Ystäväpiiri-ryhmän aikana, ja osallistujista 98 % suosittelee toimintaa muille.

Ystäväpiiri-toiminta onkin tehokas menetelmä yksinäisyyden vähentämiseen. Ystäväpiiri-ryhmätoiminnan vaikuttavuuden keskeisenä tekijänä on ohjaajien huolellinen, ammattitaitoinen ja käytännönläheinen koulutus, jossa yksinäisyyden monimuotoisuuden hahmottaminen on tärkeä teema. Tämä tieto on myös etsivän työn kulmakivi arvostavan, kiireettömän ja läsnäolevan kohtaamisen rinnalla.

 

Anu Jansson
vanhempi suunnittelija, Ystäväpiiri-toiminta, Vanhustyön keskusliitto

Marjo Pääkkö
Pohjois-Suomen ja Lapin alueohjaaja, Ystäväpiiri-toiminta, Vanhustyön keskusliitto

 Anu_Jansson_pieni

 Anu Jansson

Marjo_Pääkkö_pieni

Marjo Pääkkö

Blogikirjoitus perustuu Ystäväpiiri-toiminnasta tehtyihin tutkimuksiin ja käytännön kenttätyöhön, Anu Janssonin valmisteilla olevaan väitöskirjatutkimukseen yksinäisyydestä palveluasumisyksiköissä sekä Marjo Pääkön opinnäytetyöhön etsivästä työstä.

Tulevan syksyn Ystäväpiiri-ryhmänohjaajakoulutukset järjestetään Ivalossa, Lappeenrannassa, Kuopiossa ja Tampereella. Keväällä 2019 koulutuksia on tulossa Kajaaniin, Mikkeliin, Seinäjoelle ja Riihimäelle. Sosiaali- ja terveysministeriö tukee Ystäväpiiri-toimintaa Veikkauksen varoin. Lisätietoa Ystäväpiiri-toiminnasta ja koulutusten tarkemmat tiedot:www.vtkl.fi/ystavapiiri-toiminta


HYVÄ IKÄ 2018 BLOGI

Kintut kuntoon - arki paremmaksi
Teija Vihervaara, fysioterapeutti, Ikäinstituutti / 30.8.2018

Edunvalvontavaltuutus ja hoitotahto – kuka päättää puolestasi?
Henna Nikumaa, projektitutkija, Itä-Suomen yliopisto / 24.8.2018

Kotiapuna Internet of Caring Things
Pekka Leppänen, terveydenhuollon myyntijohtaja, IBM Suomi / 16.8.2018

Läsnäolon kokemus pitää hengissä
Markku T. Hyyppä, aivoterveyden tutkija, neurologian ja kuntoutuksen dosentti, THL:n ylilääkäri (eläkkeellä) ja kirjailija / 31.7.2018

Kohtaa ja tunnista yksinäisyys
Anu Jansson ja Marjo Koponen, Ystäväpiiri -toiminta, Vanhustyön keskusliitto / 2.7.2018

Omaishoitoperheiden vaietut päihdeongelmat rohkeasti puheeksi
Elina Koponen, koordinaattori, Kuppi nurin -hanke, Omaishoitajaliitto ry / 26.6.2018

Tavoitteena ikäystävällinen yhteiskunta
Hannakaisa Heikkinen, puheenjohtaja, Vanhustyön keskusliitto / 9.5.2018

HYVÄ IKÄ 2016 BLOGIARKISTO

Hyvä Ikä 2016 avajaispuhe: Petri Pohjonen, Invalidiliitto
Petri Pohjonen, pääjohtaja, Invalidiliitto / 20.10.2016

Hillittömän kiinnostavat ja kivat Hyvä Ikä -messut
Satu Helin, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto / 17.10.2016

Eläkeikä on elämänmuutos - valmennus auttaa uuden vaiheen alkuun
Saija Ohtonen-Jones, Suomen Punainen Risti / 11.10.2016

Korjausneuvonta – jotta suomalaiset voisivat asua kodeissaan pitkään
Jukka Laakso, korjausneuvonnan päällikkö, Vanhustyön keskusliitto / 6.10.2016

Vertaistuen voima on valtava
Anu Jansson ja Marjo Pääkkö, Ystäväpiiri-toiminta, Vanhustyön keskusliitto / 29.9.2016

Ikäihmisten kotikuntoutus on tutkitusti tehokasta
Tarja Kindstedt, Muistikuntoutukseen erikoistunut fysioterapeutti, Suomen Fysiogeriatria Oy / 26.9.2016

Ikäihmiset palveluiden kehittäjinä
Marja-Liisa Nevala, kehittämispäällikkö, Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistyksen Aijjoos-toiminta / 21.9.2016

Omaishoitajat sähköisiä palveluja kehittämässä – ikään katsomatta!
Opastava-hanke, Omaishoitajat ja läheiset -liitto / 14.9.2016

Älä jää muistipulminesi yksin
Heidi Härmä, Muistiliitto ry / 1.9.2016

Vanhuuteen voi varautua
Satu Helin, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto / 16.8.2016

Ikääntyneillä on oikeus hyvään kuulemiseen – hanki apua ajoissa
Anniina Lavikainen, erityisasiantuntija, Kuuloliitto ry / 3.6.2016

Hyvä Ikä on täynnä mahdollisuuksia
Satu Helin, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto / 18.3.2016