Hyvä Ikä 2016 Blogi

26. syyskuuta 2016 12.10

Ikäihmisten kotikuntoutus on tutkitusti tehokasta

Monet ikäihmiset haluavat olla kotona mahdollisimman pitkään ja säilyttää itsemääräämisoikeutensa omassa arjessaan. Tämä vaatii tietyntasoista toimintakykyä, varsinkin jos henkilö asuu yksin. Toimintakykyyn vaikutamme eniten kuntouttamalla alaraajojen lihasvoimaa ja tasapainoa, sillä alaraajojen lihasvoima heikkenee iän myötä suhteessa enemmän kuin yläraajojen. Siksi ikäihmisille suunnatut voima- ja tasapainoharjoitteet vaikuttavat merkittävästi heidän hyvinvointiinsa.

Kelan vuosina 2011–13 toteuttaman Muistisairaiden liikunnallisen kuntoutuksen vaikuttavuus -tutkimuksen mukaan arkeen sidoksissa oleva kotikuntoutus tuottaa hyviä tuloksia. Tutkimuksen mukaan kotona tapahtuva Alzheimerin tautia sairastavan ja hänen omaishoitajan tarpeisiin räätälöity liikunnallinen kuntoutus hidasti toiminnanvajeiden etenemistä ilman, että se lisäsi sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaiskulutusta. Esimerkiksi säännöllistä fysioterapiaa saaneet henkilöt tarvitsivat vähemmän terveyspalveluja ja päivystyskäyntejä. Fyysisellä harjoittelulla saattaa olla myös vaikutuksia muistisairaan kognitioon ja erityisesti toiminnanohjaukseen. Tilastollisesti selkeitä muutoksia rupesi näkymään vasta puolen vuoden harjoittelun jälkeen.

Millaisia harjoitteita ikäihminen voi tehdä kotona?

Kuten tutkimukset osoittavat, myös muistisairaiden kotikuntoutuksessa päästään parhaisiin tuloksiin, kun sitä toteutetaan räätälöidysti, pitkäkestoisesti ja säännöllisesti. Tämän vuoksi harjoittelua kannattaa yhdistää myös tavallisiin arkitoimintoihin ja motivoida henkilö harjoittelemaan: kertoa miksi harjoituksia tehdään ja näyttää, että hän pystyy ja edistyy. Lisäksi harjoittelun pitää olla progressiivista, eli harjoitteen vastusta, vaikeutta tai toistojen määrää tulee säännöllisesti nostaa ikäihmisen suorituskyvyn kehittämiseksi

Itse pyrin siihen, että harjoittelu on aina hauskaa. Se on yhdessä tekemistä ja kokemista – ei vain fysioterapeutin ja ikäihmisen välillä vaan myös perheenjäsenen ja ikäihmisen. Fysioterapia kotona on paljolti myös omaisen ja koko perheen ohjaamista siinä, miten apuvälineitä käytetään, avustetaan ikäihmistä liikkumaan tai millaisia harjoituksia voi tehdä yhdessä. Esimerkiksi seuraavat harjoitteet on helppo toteuttaa myös kotona:

1. Portaat: Jos kotona on rappuset, niin harjoitellaan niissä kulkemista, turvallisuus tietenkin huomioiden.
2. Tuolilta ylösnousu: Erinomainen reisilihasliike, joka samalla testaa alaraajojen lihasvoimaa.
3. Ulkoilu epätasaisessa maastossa: Erilaiset polut ja pinnat metsässä tai mukulakivikatu ovat oivallista tasapainoharjoitusta.
4. Varpaille nousu: Jos kodista löytyy hyvä tuki, esimerkiksi parvekekaide, on varpaille ylösnousu hyvä tasapainoharjoite ja samalla nilkan toimintaa edistävä liike.
5. Keinutuolijumppa: Sekä ulkona puutarhakeinussa, että keinutuolissa sisällä voi samalla harjoittaa aivoja ja huomaamatta keskivartalon lihaksia. Lisäksi heiluvaan pihakeinuun nouseminen haastaa tasapainoa ja siellä keinuminen jalkojen lihaksia.
6. Aktiivipuistot: Raitis ulkoilma on aina hyväksi ja aktiivipuistoja kannattaa hyödyntää niin paljon, kuin ikäihminen vain pystyy niitä turvallisesti käyttämään. Ulkoilu ja uusi ympäristö aktivoivat myös aivoja.
7. Arkiaskareet: Älä tee kaikkea ikäihmisen puolesta vaan jaksa odottaa, että hän, vaikkakin hitaasti, tarjoilee esimerkiksi kahvit.

Jo näillä yksinkertaisilla harjoitteilla pystytään lisäämään ikäihmisten omatoimisuutta ja siten parantamaan heidän toimintakykyään ja elämänlaatuaan. Ennen harjoittelun aloittamista on kuitenkin hyvä arvioida henkilön terveydentila ja toimintakyky, joiden pohjalta laaditaan yksilöllinen harjoitusohjelma. Tässä avuksi tulevat osaavat fysioterapeutit.

 Tarja Kindstedt

Tarja Kindstedt
Muistikuntoutukseen erikoistunut fysioterapeutti
Suomen Fysiogeriatria Oy

Hyvä Ikä -messujen (20.–21.10. Tampereella) yhteydessä pidettävässä Fysi ry:n seminaarissa käsitellään ihmislähtöistä hoivamallia ja liikunnallisen harjoittelun vaikuttavuutta. Kouluttaja, vanhustyön valmentaja Taina Semi on tutkinut ja kehittänyt vuorovaikutuksen ja kohtaamisen menetelmiä vanhustyössä.

Muistikuntoutuksen kouluttaja Tarja Kindstedt puhuu tutkittua tietoa arjen aktiivisuuden vaikutuksista toimintakyvyn eri ulottuvuuksiin sekä kotona että hoivakodissa. Seminaari palvelee niin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia kuin kaikkia aiheista kiinnostuneita.

 


21. syyskuuta 2016 13.15

Ikäihmiset palveluiden kehittäjinä

Oletko tullut ajatelleeksi, ketkä oikeastaan ovat kehittäneet Suomen sellaiseksi kuin se nyt on? Itse asiassa he, jotka ovat jo eläkkeellä. Heidän asiantuntemuksensa ei kuitenkaan ole kadonnut minnekään. Ennemminkin päinvastoin, sitä on iän mukana karttunut lisää. Ikäihmiset seuraavat aikaansa, ovat huolissaan huomaamistaan epäkohdista ja valmiita antamaan oman panoksensa kehittämistyöhön. Heidän asiantuntijuuttaan kannattaa hyödyntää, se ei edes maksa mitään!

Kaikkien asiantuntemus käyttöön

Aijjoos-toiminnassa ikäihmiset ovat toimineet kehittäjinä jo kahdeksan vuoden ajan; erinomaisin tuloksin. Esimerkiksi ammattilaisseminaareissa puheenvuoroja pitäneet ikäihmiset ovat yleisöpalautteen mukaan olleet seminaarien parasta antia. Heidän asiantuntemustaan on hyödynnetty myös esitteiden, palveluoppaiden ja nettisivujen kehittämisessä. Usein ammattilaisten laatimien oppaiden kieli on sellaista, että kansalaiset eivät aina tiedä, mitä tekstillä halutaan sanoa. Esimerkiksi palveluoppaasta pitäisi löytyä palvelut aakkosjärjestyksessä eikä organisaatioiden mukaan.

Aijjoosblogi
Asiantuntijoiden laatimien oppaiden kieli voi joskus olla ikäihmisille täyttä hepreaa.
Kuva: Marja-Liisa Nevala

Aitoa vuorovaikutusta

Ikäihmiset ovat vaikuttajia esimerkiksi lautakuntien, johtoryhmien, hallitusten ja valtuustojen kokouksissa. Aijjoos-hankkeessa ikäihmiset osallistuivat asukaslautakuntien kokouksiin, joissa esiteltiin hyvinvointia edistävien kotikäyntien tuloksia. Tilastoidut tulokset kertovat paljon, mutta aito vuorovaikutus syntyy siitä, kun lautakunnan jäsenet voivat itse keskustella ikäluokan edustajan kanssa. Jo Aijjoos-toimintaa edeltäneissä Aijjoos-hankkeissa ikäihmiset ovat olleet mukana opintomatkoilla niin Suomessa kuin ulkomaillakin, esimerkiksi Kuntamarkkinoilla ja tutustumassa Hollannin ikäihmisten palveluihin.

Uudenlaisia ideoita ja parempia palveluja

Ikäihmiset itse tekevät monenlaista vapaaehtoistyötä kehittääkseen palveluja. He ovat toimineet muun muassa päiväkotimummoina ja -pappoina pitämässä lapsille lukuhetkiä ja viettäneet ”Vanhemman väen koulupäiviä” ylä- ja alakouluilla sekä ”Eloisia juhlia” palvelukodeissa. Palvelujen kehittämiseksi syntyy uudenlaisia ideoita, joita ammattilaiset eivät tule edes ajatelleeksi. Ikäihmisten ideoiden ja kokemuksen käyttöön ottaminen ei maksa mitään. Päinvastoin se tuottaa ennemminkin säästöjä ja parempia palveluja; esimerkiksi kunnissa, kuntayhtymissä ja järjestöissä. Ikäihmiset ovat yhteiskunnallinen voimavara. Tervetuloa Hyvä ikä -messuille pe 21.10. klo 13 katsomaan, vaikuttumaan ja vakuuttumaan! Esitys Pohojalaaset ohjelmalavalla: Eloisasti ikäihmisten matkassa.

Blogin kirjoittaja Marja-Liisa Nevala työskentelee kehittämispäällikkönä Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistyksen Aijjoos-toiminnassa. Etelä-Pohjanmaan murresana ”aijjoos” tarkoittaa ”olla ajoissa”. Aijjoos-toiminta on mukana Eloisa ikä -ohjelmassa, jota koordinoi Vanhustyön keskusliitto ja rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Aijjoos-väki esiintyy Hyvä ikä -messuilla perjantaina 21.10.2016 klo 13.

Aijjoos


14. syyskuuta 2016 15.05

Omaishoitajat sähköisiä palveluja kehittämässä – ikään katsomatta!

Suurin osa meistä kaikista, ikään katsomatta, on halukkaita ja kyvykkäitä käyttämään teknologiaa ja sen tarjoamia uusia palveluja. Emme, ikään katsomatta, kuitenkaan välitä käyttää palveluja, olivat ne kuinka teknisiä tai hienoja tahansa, jos ne eivät vastaa tarpeitamme, sovi arkeemme, tai jos niiden käyttö aiheuttaa lisää harmaita hiuksia.

Jos pidämme edellä esitetyt väittämät mielessä, voimme kokeilla muotoilla hyvän palveluidean kehittämisen reseptin. Tarvitsemme reseptiin:
1. ymmärrystä siitä, ketkä ovat kulloinkin asiakkaita
2. ymmärrystä asiakkaiden tarpeista ja toiveista
3. ymmärrystä palvelun käyttäjien kokemuksista, kyvyistä ja arjesta
4. asiakkaan ideoiden ja kokemuksen huomioimista palvelun kehittämisen eri vaiheissa
5. erilaisia näkökulmia palveluun
6. ymmärrystä palvelun käyttöympäristöstä
7. ihmisiä, jotka kiteyttävät kokonaisuuden loistavaksi ja käytettäväksi palveluksi

Kun katsomme reseptiämme, huomaamme, että sähköisten palveluiden suunnittelemisessa ja kehittämisessä pätevät samat periaatteet kuin muidenkin palvelujen kehittämisessä. Helppoa? Ei aina, mutta kannattaa yrittää.

Asiakkaalle maistuvan ja tarpeet täyttävän palvelun, niin digitaalisen kuin kasvokkaisen, kokoon keittäminen onnistuu ainakin tuomalla asiakkaat, yhdistystoimijat ja palveluntarjoajat yhteiseen pöytään pohtimaan toimivan keitoksen aineksia. Näin teimme myös Opastava-hankkeessa, jossa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa ideoimme ja kehitimme käytännön ratkaisuja, joilla voidaan lisätä omaishoitoperheiden mahdollisuuksia tarpeita vastaavaan ja laadukkaaseen lyhytaikaishoitoon omaishoitajan vapaan aikana.

Digitalisaation kyytiin Opastava-hankkeessa hyppäsimme kehittämällä sähköistä viestintäpalvelua, eReissuvihkoa. Idean taustalla oli omaishoitoperheiden tarve saada mm. lisää lyhytaikaishoitojaksoja koskevaa tietoa ja mahdollisuuksia vaikuttaa lyhytaikaishoidon palveluihin. Myös hoitohenkilökunnalla oli tarve viestiä omaishoitajien kanssa ja saada palautetta työstään. Yhdessä käyttäjien kanssa suunnittelimme mistä aineksista eReissuvihko koostuu, miltä sen tulisi tuntua ja miten sen tulisi vaikuttaa arjessa.

Omaishoitoperheet ja hoitohenkilökunta pääsivät myös testaamaan eReissuvihkoa hoidettavan lyhytaikaishoitojakson aikana. Hyvää tuli! Oliko kokeiluun osallistuneiden omaishoitajien ikä este sähköisen palvelun suunnittelussa? Päinvastoin! Eri-ikäisten näkemysten huomioiminen oli kokeilun onnistumisen edellytys.

Kuka ottaa kopin seuraavaksi ja luo tilaa yhdessä kehittämiselle – ikään ja palveluun katsomatta? Tule keskustelemaan omaishoidosta, yhdessä kehittämisen mahdollisuuksista sekä tarjolla olevasta tuesta ja palveluista Hyvä Ikä -messuille, Omaishoitajat ja läheiset -liiton osastolle 526. Lisää muun muassa asiakasraadeista omaishoitajien vaikuttamisen kanavana ja kokemusarvioinnin mahdollisuuksista palveluiden kehittämisessä kuulet myös tietoiskussamme torstaina 20.10. klo 11. Messuilla nähdään!

Lisätietoa: www.opastava.fi

Virpi ja Johanna

Opastava-hankkeen projektikoordinaattori Virpi Vepsäläinen ja projektisuunnittelija Johanna Rahunen, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry

Opastava-hanke on Omaishoitajat ja läheiset -liiton ja Mielenterveysomaisten keskusliitto – FinFamin yhdessä toteuttama kehittämishanke. Hanketta rahoittaa RAY. eReissuvihon prototyypin teknisestä toteutuksesta pilotissa vastasi ActiveMEDI/Solarch Oy.

Opastava logoOmaishoitajat-logoRAY_tukee_hyvia_tekoja


1. syyskuuta 2016 12.45

Älä jää muistipulminesi yksin

Muisti pätkäisee joskus itse kullakin, ja muistisairaudet ovat sairauksia siinä missä muutkin. Muistiasiat koskettavat kaikkia meistä tavalla tai toisella. Jopa kolmasosalla on joko itsellä tai lähipiirissä selkeitä muistin ongelmia tai etenevää muistisairautta. Muistiongelmia ei tarvitse pelätä eikä hävetä, mutta isoja, elämää mullistavia ja huolestuttavia ne toki voivat olla. Siksi niiden kanssa ei pidäkään jäädä yksin.

Monilla elämän murheilla – ja niin myös muistimurheilla – on tapana paisua ja kasaantua, jos niitä pyörittelee itsekseen. Jos unohtelu stressaa, eivät muistipulmat ainakaan vähene. Taakkaa kannattaa siis keventää, jotta muisti voi paremmin ja elo on keveämpää.

Pulmat ovat onneksi puolet pienempiä kun ne jakaa.

Vertais- ja ammattilaisapua

Usein parhaan kuuntelevan korvan tarjoaa vertainen, joka tietää täsmälleen, mistä toinen puhuu – hän kun on kokenut saman itse. Vertaisryhmät ovat juuri ryhmäläistensä näköisiä ja kuuloisia. Vertaisten kesken eivät muistiongelmat paina, eikä niitä aina edes muista. On niin kivaa, ettei ehdi murehtia. Ja jos vertaiset asuvatkin kaukana, on tukea tarjolla myös puhelimitse ja internetin välityksellä.

Joskus taas huoli on niin suuri, että sen hälventämiseen tarvitaan muistityön ammattilaisen apua. Ammattilaisen puoleen kannattaa kääntyä esimerkiksi silloin kun pähkäilee, onko oma tai läheisen unohtelu normaalia. Eikä suotta kannata viivytellä, sillä on muistioireen syy mikä tahansa, sen hoito on yleensä helpompaa ja tehokkaampaa, kun se aloitetaan mahdollisimman varhain.

Neuvoja ja ohjausta mieltä askarruttaviin muistikysymyksiin löytyy Hyvä Ikä -messuilta, Muistiliiton osastolta 306. Pohdimme mielellämme kanssasi muistiasioita.

Ja vaikka muisti ei juuri nyt mietityttäisikään, tule silti nykäisemään meitä hihasta. Naapurin, puolison tai vanhemman muistin heikentyminen kun alkaa usein yllättäen, eikä valmiita ratkaisuja silloin löydy itseltä. Muistiongelmat ovat yleisiä, joten on hyvä tietää, mistä tietoa ja neuvontaa tarvittaessa saa.

Heidi Härmä 

Heidi Härmä
Muistiliitto ry

Tietoa muistiyhdistysten toiminnasta ja palveluista, Muistineuvo- ja Vertaislinja-tukipuhelimista, Vertaislinja-keskustelupalstasta sekä Kun isä unohti -verkkovertaisryhmästä: www.muistiliitto.fi/fi/tuki-ja-palvelut.

Muistiliitto

 


16. elokuuta 2016 10.50

Vanhuuteen voi varautua

Mitä vanhuus tarkoittaa ja muuttaa elämässä? Kuinka muutoksiin voi varautua? Ja kuinka vanhuus olisi mahdollisimman hyvää ja onnellista aikaa? Hyvä Ikä -messut ja niiden yhteydessä järjestettävät seminaarit tarjoavat tietoa ja näkemystä niin ikääntyneille itselleen, heidän läheisilleen kuin sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille.  

Tietoisuus vaikkapa erilaisista palveluista ja apuvälineistä tuo varmuuden tunnetta elämään eri vaiheissa. Tukea on tarjolla. Kun sille on tarvetta, on hyvä tietää mihin ottaa yhteyttä. Vanhuusikään liittyen käydään myös tärkeää keskustelua esimerkiksi palveluiden saatavuudesta ja laadusta. Jokainen meistä haluaa läheiselleen ja itselleen riittävän tuen silloin, kun avulle on tarvetta.  

Aktiivista arkea ja apua tarpeen mukaan  

Vanhuuteen varautumisessa ei ole kyse vain tuen ja palveluiden hankinnasta. Moni asia on tärkeää huolehtia jo hyvissä ajoin. Itse asiassa aktiivisella ja osallistuvalla arjella jo ennen vanhuutta rakennamme myös perustaa vanhuudenpäivillemme.  

Vanhuuteen varautuminen nostaa esiin muun muassa kysymykset oman varallisuuden käytöstä ja sen kohtalosta tilanteessa, jolloin ei itse pysty enää asioitaan hoitamaan. Hyvä ikä -messujen seminaareissa saa tietoa edunvalvontavaltuutuksen sekä testamentin ja myös hoitotahdon laadintaan. Seminaareihin ilmoittautumalla pääsee keskustelemaan kotona asumista helpottavan teknologian hyödyistä ja ikääntyneiden ihmisten hyvinvoinnin edistämisen uusista keinoista.  

Näkeminen ja kuuleminen ovat keskeisiä itsenäisen selviytymisen edellytyksiä vanhuuteen varauduttaessa. Aistitoimintojen ylläpitämisellä ja korjaamisella voidaan edistää ikääntyneen ihmisen tasapainon säilymistä ja ehkäistä kaatumisia. Aistien hyvä toiminta on keskeistä sosiaaliselle kanssakäymiselle ja tukipilari moneen muuhun hyvään ikään edellytyksiä tuovaan toimintoon.  

Omaehtoinen tai ammattilaisten tukema kuntoutuminen esimerkiksi leikkaustoimenpiteiden tai äkillisten sairastumisten jälkeen on kaikkien toive. Kuntoutuminen vaatii tavoitteellisuutta ja intoa oppia asioiden suorittamista uudella tavalla. Vanhuuseläkeikäisten into fyysisen toimintakyvyn ylläpitäminen vahvistaa resursseja toteuttaa itselle tärkeitä asioita. Fyysinen toimintakyky on monien sosiaalista mielihyvää tuottavien harrastustenkin edellytys. On ilahduttavaa, että ikääntyneet ihmiset ovat entistä enemmän kiinnostuneita edistämään liikunnalla omaa hyvinvointiaan.  

Vanhusten oppiminen teemana messuilla ja seminaarissa  

Hyvä Ikä -messujen näyttelyt, seminaarit sekä tietoiskut suuntaavat ajatukset tulevaan. Vanhustyön keskusliiton organisoiman valtakunnallisen Vanhustenviikon aiheena on ”Tekee mieli oppia”. Vanhusten viikkoa vietetään lokakuun ensimmäisellä kokonaisella viikolla, pari viikkoa ennen messuja.  

Messuilla tuodaan esille innostavalla tavalla ikääntyneiden ihmisten oppimisen mahdollisuuksia ja keinoja sekä SeniorSurf-toimintamallissa kuvattujen vertaisten tukiverkostoja mm. tietoteknisten taitojen hankkimiseen ja ylläpitämiseen. On ilahduttavaa, että entistä iäkkäämmät henkilöt haluavat oppia tietotekniikkaa ja saada sitä kautta itselleen uudenlaisia osallisuuden mahdollisuuksia.  

Vanhustyön keskusliiton sekä muiden toimijoiden kehittämis- ja tutkimustoiminnan sisältöihin paneutuminen antaa potkua ammattilaisten ja alalle opiskelevien toimintaan edistettäessä ikääntyneiden ihmisten hyvinvointia ja toimintakykyisyyttä. Ne ovat hyvää ja tärkeää tietoa myös ikääntyneille ihmisille itselleen ja heidän läheisilleen.  

Verkostoitumisen lisäksi messuilla pidetään hauskaa, tavataan eri-ikäisiä ihmisiä ja ladataan akkuja. Viimeistään 20.–21. lokakuuta nähdään Hyvä Ikä -messuilla Tampereen messukeskuksessa. Sinne kannattaa tulla joukolla tutustumaan hyvään iän edellytyksiin ja mahdollisuuksiin.  

Satu Helin Vanhustyon keskusliitto

Satu Helin
Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja
www.vtkl.fi


Tervetuloa Hyvä Ikä -tapahtumaan!

Suomen laajin ikääntymisen tapahtuma tarjoaa tietoa ja ideoita arkeen ja hyvinvointiin, kuluttajille ja ammattilaisille.
Teemoina AISTIT | ASUMINEN | HOIVA | KUNTOUTUS | TEKNOLOGIA
20.-21.10. Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

TUTUSTU OHJELMAAN >>

HYVÄ IKÄ BLOGI

Hyvä Ikä 2016 avajaispuhe: Petri Pohjonen, Invalidiliitto
Petri Pohjonen,
pääjohtaja, Invalidiliitto / 20.10.2016

Hillittömän kiinnostavat ja kivat Hyvä Ikä -messut
Satu Helin,
toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto / 17.10.2016

Eläkeikä on elämänmuutos - valmennus auttaa uuden vaiheen alkuun
Saija Ohtonen-Jones,
Suomen Punainen Risti / 11.10.2016

Korjausneuvonta – jotta suomalaiset voisivat asua kodeissaan pitkään
Jukka Laakso, korjausneuvonnan päällikkö, Vanhustyön keskusliitto / 6.10.2016

Vertaistuen voima on valtava
Anu Jansson ja Marjo Pääkkö,
Ystäväpiiri-toiminta, Vanhustyön keskusliitto / 29.9.2016

Ikäihmisten kotikuntoutus on tutkitusti tehokasta
Tarja Kindstedt,
Muistikuntoutukseen erikoistunut fysioterapeutti, Suomen Fysiogeriatria Oy / 26.9.2016

Ikäihmiset palveluiden kehittäjinä
Marja-Liisa Nevala
, kehittämispäällikkö, Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistyksen Aijjoos-toiminta / 21.9.2016

Omaishoitajat sähköisiä palveluja kehittämässä – ikään katsomatta!
Opastava-hanke, Omaishoitajat ja läheiset -liitto / 14.9.2016

Älä jää muistipulminesi yksin
Heidi Härmä, Muistiliitto ry / 1.9.2016

Vanhuuteen voi varautua
Satu Helin, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto / 16.8.2016

Ikääntyneillä on oikeus hyvään kuulemiseen – hanki apua ajoissa
Anniina Lavikainen, erityisasiantuntija, Kuuloliitto ry / 3.6.2016

Hyvä Ikä on täynnä mahdollisuuksia
Satu Helin, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto / 18.3.2016