Hyvä Ikä 2016 Blogi

20. lokakuuta 2016 12.40

Hyvä Ikä 2016 avajaispuhe: Petri Pohjonen, Invalidiliitto

Hyvä messuväki,

Edellä jo toiminnanjohtaja Satu Helin kuvasi messujen ideaa ja niitä mahdollisuuksia, joita se tarjoa kävijöille. Olkaa siis aktiivisia tutustumaan, ihmettelemään, kokeilemaan ja kysymään. Kysyvähän ei tieltä eksy ja kukaan ei tee ns. tyhmää kysymystä.

Teemana on tänään OPPIMINEN JA DIGITALISAATIO. Ensinnäkin on muistettava, että ihminen oppi koko elinikänsä ajan – puhumme elinikäisestä oppimisesta (UNESCO lanseerasi ajatuksen jo 1960-luvulla). Ehkä tärkeintä oppimisessa on motivaatio. Eli siis se, haluanko oppia jotain asiaa tai tietää vaikkapa muuttolintujen muuttoreiteistä ja aikatauluista ja kyvystä suunnistaa perille. Kaikki eivät välttämättä ole kiinnostuneita samoista asioista eikä motivaatiokaan suuntaudu samoihin suuntiin – eikös se ole toisaalta ole hyväkin!

Kun oppimiseen mahdollisuuksiin lisätään digitalisaatio, josta koulukeskustelussa on viime vuosina puhuttu paljon. Teknologian opetuskäyttö on varustelutasoon nähden kuitenkin vähäistä, ja opettajilla on selkeitä puutteita pedagogisessa käyttötaidoissa.  On havaittu, että hyviin oppimistuloksiin yltävissä kouluissa käytetään opetuksen tukena tieto- ja viestintäteknologiaa todennäköisemmin kuin muissa kouluissa. Iso kysymys on: miten teknologiaa käytetään opetuksessa ja muutoinkin oppimisen tukena. Eli: miten sinä ja minä käytämme eri mahdollisuuksia oppimisemme tai arkisen elämämme apuna! Mahdollisuuksia on rajattomasti: viihdekäyttöä, pelejä (POKEMON GO), tietojen hakua, pankkiasioiden hoitamista, digikirjat, matkojen varaamista….

Digitaalisen teknologian käyttö vaihtelee sukupolvien välillä, mutta myös sukupolvien sisällä. Vaikka mantra "diginatiivit" on ylistänyt nuorisoa Internetin, sosiaalisen median ja digitaalisten laitteiden parissa kasvaneena sukupolvena, on huomattu että kaikilla nuorilla ei ole riittäviä digitaalisen teknologian perustaitoja.

Oppimista ei voida enää rajoittaa kouluvuosiin tai luokkahuoneessa viettämäämme aikaan, vaan se tulee nähdä elinikäisenä ja elämänlaajuisena.

On hyvä muistaa, että ihminen on kokonaisuus, jossa mm. liikunnalla ja itsestään huolehtimisella on iso merkitys. Liikunta edesauttaa oppimista tutkimustenkin mukaan. Eli pitäkää huolta itsestänne ja läheisistänne. Oppia ikä kaikki!

Hyvä Ikä -messuilla on paljon nähtävää ja koettavaa. Hyviä messupäiviä kaikille!

Petri Pohjonen
Pääjohtaja
Invalidiliitto

 

 


17. lokakuuta 2016 14.10

Hillittömän kiinnostavat ja kivat Hyvä Ikä -messut 20–21.10.2016

Hyvä ikä-messujen konsepti on uudistunut. Monipuolisen näyttelyn lisäksi tarjolla on mitä ajankohtaisempia seminaareja ja paneelikeskusteluja sote-palvelujen valinnanvapaudesta, ikääntyneiden ihmisten kotona elämistä tukevasta omaishoidon kehittämisestä sekä teknologian hyödyistä ja käytettävyydestä. Vanhustyön keskusliiton (VTKL) ständillä pääsee tutustumaan käytännössä elämää helpottaviin digisovelluksiin ja sieltä saa myös opastusta tietoteknisiin kysymyksiin ihan aasta alkaen. Mainitut teemat sopivat yhteen VTKL:n vuoden Vanhustenviikon teemaan ”Tekee mieli oppia”, oppimiseenhan olemme oikeutettuja koko elämän. On hyvä muistaa, että vastoinkäymisistä ja harmeistakin voi oppia ja oppimisen ajatuksella on hyvä lähestyä myös itselle vieraita asioita.

Messuilla on myös kivaa. Viihdyttävien seminaarien ja julkkisesiintyjien (mm. Sami Hintsanen, Pirkko Mannola, Tiina Merkikanto) lisäksi tarjolla on kumpanakin messupäivänä muotinäytökset. Syyspukeutumisen lisäksi kiintoisaa on nähdä miten hoitoalan pukeutuminen on uudistunut ja miten nämä vaatteet ovat osa ulkomaanvientiä. Ei siis pelkkää valkoista ja vihreää enää hoitoalan vaatetuksessakaan. Messuille voi tulla kuulemisen ja katsomisen lisäksi myös osallistumaan eri keskusteluihin ja jos keskustelu ei tunnu luontevalta, voi osallistua tansseihin yksin muiden joukossa tai kumppanin kanssa. Tanssi ja laulu tekevät hyvää. Uskoakseni tulemme kuulemaan messujen juontolavalta myös Sami Hintsasen laulutulkintaa.

Messuilla on runsas joukko näytteilleasettajia eri aihepiireistä, joskin keskeisiä teemoja tänä vuonna ovat asuminen, aistit, hoiva, kuntoutus ja teknologia. Näyttelyssä samaa aihepiirejä edustavia organisaatioita on haluttu koota toistensa lähelle messukortteleihin, jolloin kävijälle voidaan tarjota kokonaiskuva edellä mainituista ikääntyneille ihmisille tärkeistä aihepiireistä. Monet haluavat ennakoida tulevia vanhuusvuosiaan ja ottaa selvää tarjolla olevista vaihtoehdoista ja hyvän elämisen edellytyksistä. VTKL:n koordinoiman RAY:n Eloisa ikä -ohjelman hyvistä toimintamalleista, kuten muistakin projekteista saa vinkkiä vapaaehtoistoimintaan osallistumisen mahdollisuuksista. Perjantaina Herra ja Rouva Eloisa liittyvät messuyleisön joukkoon ja keskustelevat hyvästä iästä, siitä mitä vanhuusikä on.

Satu Helin Vanhustyön keskusliitto 

Satu Helin

Vanhustyön keskusliiton toiminnanjohtaja
Vanhustyö-lehden päätoimittaja

 

 


11. lokakuuta 2016 9.20

Eläkeikä on elämänmuutos – valmennus auttaa uuden vaiheen alkuun

Voiko eläkkeelle siirtyminen ahdistaa? Mihin työelämä hurahti? Mitä tekisin uuden elämän kynnyksellä? Eläkkeelle siirtyminen on merkittävä elämänmuutos. Se on kuin tienristeys, jossa voi itse valita, mihin aikansa käyttää ja miten arkensa täyttää. Muutoksen kourissa ovat muun muassa identiteetti, arjen rakentuminen, talous sekä sosiaalinen piiri. Kovin moni ei kuitenkaan mieti eläkkeelle siirtymistä ja sen mukanaan tuomia muutoksia syvällisesti etukäteen.

Punainen Risti on kehittänyt eläkkeelle siirtyville ja lähiaikoina siirtyneille Täyttä elämää eläkkeellä -muutos- ja hyvinvointivalmennuksen. Se keskittyy eläkkeelle siirtymiseen liittyvien muutosten käsittelemiseen ja itselle tärkeisiin asioihin ja arvoihin sekä annetaan työkaluja hyvinvoinnin – erityisesti mielen hyvinvoinnin – edistämiseen sekä sosiaalisten verkostojen ja uuden merkityksellisen elämänsisällön löytämiseen.

Valmennus rakentuu paljolti erilaisten harjoitusten, pohdinnan ja keskustelun varaan. Omakohtainen pohdiskelu ja asioiden käsittely pienryhmässä luovat hyvän pohjan tulevaisuuden suunnittelulle. Muiden samassa tilanteessa olevien kommentit ja kokemukset toimivat antoisana vertaistukena. Valmennuksessa eläkeläisyyteen ei tarjota yhtä valmista malliratkaisua, vaan kannustetaan jokaista miettimään omaa tilannettaan ja löytämään oma polkunsa.

Hyvinvointia vapaaehtoistoiminnasta  

Eläkkeelle siirryttäessä monet arvioivat ajankäyttöään ja elämänsisältöään uudemman kerran ja uudenlaisesta tilanteesta käsin. Moni etsii työelämän tilalle uutta merkityksellistä tekemistä. Uusi hyvää mieltä tuottava elämänsisältö ja ihmissuhteet voivat löytyä vaikka vapaaehtoistoiminnan parista.

Useat tutkimukset osoittavat, että vapaaehtoistoimintaan osallistumisella ja yhteisöllisyydellä on monenlaisia hyvinvointia edistäviä vaikutuksia. Vapaaehtoistoimintaan osallistuminen mm. hidastaa koetun terveydentilan ja toimintakyvyn huononemista sekä masennusoireiden lisääntymistä. Se edistää tyytyväisyyttä ja onnellisuutta[1], mitä on tutkimuksissa selitetty sillä, että ihmisillä on synnynnäinen tarve tehdä hyvää ja että hyvän tekemisellä on itsenäinen vaikutus ihmisen psykologisen hyvinvointiin ja elämän kokemiseen merkitykselliseksi.[2]  

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennukseen osallistujille tarjotaan mahdollisuutta saada tietoa vapaaehtoistoiminnasta ja halutessaan tutustua siihen Punaisessa Ristissä.

Valmiuksia eläkeläiselämään

Tähän mennessä Suomessa on järjestetty jo 47 valmennusta. Osallistujia valmennuksissa on ollut noin 400. Palaute valmennuksista on ollut rohkaisevaa. Yhden valmennukseen osallistuneen sanoin ”Eläkeläisyyskin on muuttunut ja muuttuu. Nyky-yhteiskunnassa valmennus on tarpeen…täältä saa valmiuksia eläkeläiselämään. Eläkeläisenäkin pitää muistaa huolehtia itsestä, uskaltaa elää ja olla oma itsensä…itselleni jäi hyvä mieli ja uteliaisuus tulevaan.”   Eläkkeelle jääminen on tienristeys, jossa voi itse valita, miten arkensa haluaa täyttää. Risteyksessä seisoessa tai sitä lähestyttäessä, tuntuu huojentavalta, että on saanut tukea ja tietoa oikealta tuntuvan matkareitin valintaan.

SPR on mukana Hyvä Ikä -messuilla Tampereella 20.–21.10. Eloisa Ikä -ohjelman osasto, 102, vastaa eläkevalmennuksia koskeviin kysymyksiin. Tervetuloa kuulemaan SPR:n Täyttä elämää eläkkeellä -tietoiskua pe 21.10. klo 11.00–11.30 (Tietoiskulava1). Tule messuille ja kokoa juuri sinulle sopivat hyvän ja eloisan eläkeiän eväät.  

Saija Ohtonen-Jones SPR  

Saija Ohtonen-Jones
Suomen Punainen Risti  

Täyttä elämää eläkkeellä -hanke on osa RAY:n tukemaa ja Vanhustyön Keskusliiton koordinoimaa Eloisa ikä -avustusohjelmaa.

[1] Vapaaehtoiseksi seniorina -tietopankki, tutkimuskatsaukset, vapaaehtoisuus ja hyvinvointi, http://www.vapaaehtoiseksiseniorina.fi/tutkimusta/tutkimuskatsaukset#hyvinvointi%20

[2] YLE Uutiset, Kotimaa 14.10.2015, Uusi tutkimus todistaa: Ihmisillä on synnynnäinen tarve tehdä hyvää, http://yle.fi/uutiset/3-8351121

 


6. lokakuuta 2016 13.55

Korjausneuvonta – jotta suomalaiset voisivat asua kodeissaan pitkään

Koti on jokaiselle rakas ja tuttu paikka, korvaamaton levon, arkisten askareiden ja hyvinvoinnin tyyssija. Jossain vaiheessa kodin askelmat voivat alkaa tuntua korkeilta ja pihan puuhat vaivalloisilta.

Vanhustyön keskusliiton 15 korjausneuvojaa tekevät töitä, jotta suomalaiset voisivat asua kotonaan mahdollisimman pitkään terveellisesti ja turvallisesti. Erityisesti veteraanien parista kertyneet kokemukset ovat osoittaneet, että kotona asumista voidaan jatkaa hyvinkin pitkään ja se on myös kannattavaa. Suurin osa ihmisistä haluaa näin myös tehdä ja olla tutussa ja turvallisessa ympäristössä niin pitkään kuin se vain on mahdollista.

Monesti kotona asuminen toimintakyvyn heikentyessä tulee mahdolliseksi kodin esteettömyyttä kehittämällä. Korjausneuvojat ottavat työssään huomioon myös rakennustekniset ongelmat ja kehittämisen kohdat. Ongelmat eivät ratkea kynnyksiä poistamalla, jos talon katto myös vuotaa. Korjausneuvonnalla on jo neljännesvuosisadan perinteet, joten kokemusta ikäihmisten asumisen ongelmista ja niiden poistamisesta on kertynyt.

Korjausneuvoja on puolueeton ja riippumaton asiantuntija. Hän kertoo esim. erilaisista vaihtoehdoista, normeista ja suosituksista ja ohjaa tarvittaessa toisen asiantuntijan puoleen. Neuvonnan hakijan ja neuvojan välille ei synny sopimussuhdetta eikä korvausvastuita. Lopulliset päätökset tekee, ja niistä vastaa, aina korjaaja itse.  

Kutsu korjausneuvoja kotiisi

Kodin tarvittavista muutostöistä ei voi antaa ehdotuksia käymättä itse paikan päällä. Korjausneuvoja tekee ehdotukset kodin muutoksiin ja korjauksiin ottamalla huomioon asiakkaan kunnon ja toimintakyvyn sekä kartoittamalla kodin ja sen mahdollisuudet. Taustalla on pitkä kokemus sekä rakentamisen ja esteettömyyden asiantuntemus. Korjausneuvonta on tietoon ja kokemukseen perustuvien neuvojen jakamista erilaisissa kiinteistönpidon ja korjaamisen tilanteissa. Korjausneuvonta ei ole suunnittelua eikä ammatillista konsultointia.

Korjausneuvojan voi tavoittaa ja tavata kaikkialla Suomessa. Neuvontaa saa myös puhelimitse. Palvelu on tarjolla yli 65-vuotiaille.

Vanhustyön keskusliitto on ollut koordinoimassa muiden neuvontaa antavien tahojen alueellisen yhteistyön kehittämishanketta, josta vastasi ympäristöministeriö. Neuvontaa on tarjolla VTKL:n palvelun lisäksi myös energiankulutukseen, sisäilmaongelmiin, jätevesien käsittelyyn ja rakennusperinteen suojeluun liittyvissä asioissa. Nämä tiedot ja palvelut on koottu korjaustiedon verkkosivuille.

Lisätietoja neuvontaa antavista tahoista saa muun muassa Vanhustyön keskusliiton tietoiskuissa Hyvä Ikä –messuilla Tampereella torstaina ja perjantaina 20.–21.10. kello 10.30. Tule kuuntelemaan ja juttelemaan asumiseen liittyvistä asioista.  

Jukka Laakso

Jukka Laakso
Kirjoittaja toimii korjausneuvonnan päällikkönä Vanhustyön keskusliitossa

 


29. syyskuuta 2016 13.40

Vertaistuen voima on valtava

Mistä löydät sä ystävän?

Kenen kanssa sinä jaat arjen elämyksiä? Kenen kanssa helähtää nauru ja tirahtaa kyynel? Kuka keventää hartioitasi ja ymmärtää ilman sanojakin ajatuksiasi ja kokemuksiasi? Kuka karkottaa ikävää ja puhaltaa hyvää tuulta päiviisi? Kenen kanssa saat olla juuri sinä?

Useille meistä vastaus on ystävä: monella on onni omistaa useampikin sielunsisko tai -veli. Ystävät löytävät tiensä elämäämme erilaisista tilanteista: lapsuusajan leikeistä, koulujen pulpeteista, harrastusten hyörinästä, työpaikkojen tiimeistä tai saman elämäntilanteen tuoman vertaisuuden kautta. Ystävä voi olla vierellämme pienen arvokkaan hetken tai vaeltaa elonpolkua kanssamme vuosikymmeniä.

Mitä vanhemmaksi tulemme, sitä vaikeammalta ystävien löytäminen voi tuntua. Elämän tuomat muutokset ja menetykset saattavat pienentää läheisten joukkoa ympärillämme, ja muotoaan muuttava ja osaltaan haaleneva yhteisöllisyys vähentää luontevia kanssaihmisten kohtaamisia. Ilman ystäviä ja läheisiä moni saattaa kärsiä yksinäisyydestä.

Yksinäisyys voi tuntua kaikuna tyhjässä kodissa. Sen voi aistia ympäristön kiireessä ja melussa, jotka ohittavat ja joita ei enää haluakaan saada kiinni. Yksinäisyys saattaa saapua yllättäen, kun ystävä tai kumppani lähtee rinnalta. Yksinäisyydellä voi olla ikäviä seurauksia elämänlaatuun, toimintakykyyn ja mielialaan.

Voimaannuttavat vertaiset

Jospa olisitkin enemmän läsnä, aitona ja tavoitettavana. Sinun kauttasi jonkun toisen elämä voi hahmottua kirkkaammin.  Katse ja hymy voi välillä riittää tai jospa lausuisit enemmän sanoja, jotka ovat sinulle – ja usein myös toiselle merkityksellisiä. Se saa teidät nauramaan ja liikuttumaan, joskus mököttämään ja astumaan vahingossa varpaillekin. Nolostumaan ja pyytämään anteeksi. 

Ystäväpiiri-ryhmässä näin voi tehdä – olla ihan oma itsensä. Vanhustyön keskusliitossa kehitetty ryhmätoimintamalli onkin ollut mainio lääke monen iäkkään ihmisen yksinäisyyteen. Tieteelliseen tutkimukseen perustuva toimintamalli on tuonut iloa ja elinvoimaa jo tuhansille yksinäisyyttä tunteville iäkkäille ihmisille.  Pienet ryhmäkoot, mukava tekeminen, keskustelu sekä vertaisuus ovat Ystäväpiiri-ryhmien kantavia voimia. 

Kahdentoista ryhmäkokoontumisen aikana Ystäväpiiri-ryhmäläiset ystävystyvät, keskinäinen luottamus rakentuu ja tapaamiset voivat jatkua ohjattujen ryhmäkertojen jälkeenkin. Yksinäisyyden kokemus on aina henkilökohtainen, mutta ymmärrys toisen elämäntilannetta kohtaan auttaa ryhmää hitsautumaan yhteen. Voimaantumisen taustalla ovat ymmärtävät vertaiset, ryhmän kautta tutuiksi ja tärkeiksi tulleet ystävät.

Yhdessä olemme enemmän

Yhdessä tekeminen ulottuu myös Ystäväpiiri-ryhmien ohjaamiseen: eri tahojen ammattilaiset ja vapaaehtoiset ohjaavat Ystäväpiiri-ryhmiä parityöskentelynä. Kokemusten jakaminen luo oivan lähtökohdan myös ryhmien ohjaamiselle. Omalta ohjaajaparilta opitaan uutta, ja yhdessä pohditaan ja pähkäillään ohjaajana toimimista. Ystäväpiiri-ohjaajat käyvät käytännönläheisen Vanhustyön keskusliiton tarjoaman koulutuksen, jolla turvataan ohjauksen laatu. Ystäväpiiri-ohjaajat myös koulutetaan parityönä. Yhdessä olemme enemmän, ja yhdessä toimien myös yksinäisyys lievittyy. Yhdessä opimme muilta ja ymmärrämme paremmin ympäröivän maailman lisäksi myös itseämme. Vertaistuen ja läsnäolon voima on valtava. Ystäväpiiri-ryhmäläiseltä saatua palautetta lainaten: Ystävyys on juuri se side, joka kestää monet pahatkin kolhut ja antaa voimaa elämään. 

 Anu Jansson   Marjo Pääkkö

Kirjoittajat: Vanhempi suunnittelija Anu Jansson Pohjois-Suomen ja Lapin alueohjaaja Marjo Pääkkö

Kirjoittajat työskentelevät Vanhustyön keskusliitossa. Anu Jansson vastaa valtakunnallisesta Ystäväpiiri-toiminnasta ja on myös toiminnan kehittäjä. Marjo Pääkkö organisoi uusia Ystäväpiiri-koulutuksia Pohjois-Suomessa ja Lapissa sekä tukee Ystäväpiiri-ryhmäläisiä ja –ohjaajia alueellaan.

Ystäväpiiri-toiminta on iäkkäille ihmisille suunnattua tavoitteellista ryhmätoimintaa yksinäisyyden tunteen lievittämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi. Ystäväpiiri-ryhmiin on osallistunut tähän mennessä yli 7000 iäkästä ihmistä. Ohjaajia on koulutettu jo lähes 800 ympäri Suomea. Ystäväpiiri-mallia hyödynnetään aktiivisesti mm. järjestöjen ja yhdistysten toiminnassa sekä kuntien vanhuspalveluissa. Toimintaa toteutetaan Raha-automaattiyhdistyksen tuella. Lisätietoja: http://www.vtkl.fi/fin/toimimme/ystavapiiri_toiminta/

 


Tervetuloa Hyvä Ikä -tapahtumaan!

Suomen laajin ikääntymisen tapahtuma tarjoaa tietoa ja ideoita arkeen ja hyvinvointiin, kuluttajille ja ammattilaisille.
Teemoina AISTIT | ASUMINEN | HOIVA | KUNTOUTUS | TEKNOLOGIA
20.-21.10. Tampereen Messu- ja Urheilukeskus

TUTUSTU OHJELMAAN >>

HYVÄ IKÄ BLOGI

Hyvä Ikä 2016 avajaispuhe: Petri Pohjonen, Invalidiliitto
Petri Pohjonen,
pääjohtaja, Invalidiliitto / 20.10.2016

Hillittömän kiinnostavat ja kivat Hyvä Ikä -messut
Satu Helin,
toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto / 17.10.2016

Eläkeikä on elämänmuutos - valmennus auttaa uuden vaiheen alkuun
Saija Ohtonen-Jones,
Suomen Punainen Risti / 11.10.2016

Korjausneuvonta – jotta suomalaiset voisivat asua kodeissaan pitkään
Jukka Laakso, korjausneuvonnan päällikkö, Vanhustyön keskusliitto / 6.10.2016

Vertaistuen voima on valtava
Anu Jansson ja Marjo Pääkkö,
Ystäväpiiri-toiminta, Vanhustyön keskusliitto / 29.9.2016

Ikäihmisten kotikuntoutus on tutkitusti tehokasta
Tarja Kindstedt,
Muistikuntoutukseen erikoistunut fysioterapeutti, Suomen Fysiogeriatria Oy / 26.9.2016

Ikäihmiset palveluiden kehittäjinä
Marja-Liisa Nevala
, kehittämispäällikkö, Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistyksen Aijjoos-toiminta / 21.9.2016

Omaishoitajat sähköisiä palveluja kehittämässä – ikään katsomatta!
Opastava-hanke, Omaishoitajat ja läheiset -liitto / 14.9.2016

Älä jää muistipulminesi yksin
Heidi Härmä, Muistiliitto ry / 1.9.2016

Vanhuuteen voi varautua
Satu Helin, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto / 16.8.2016

Ikääntyneillä on oikeus hyvään kuulemiseen – hanki apua ajoissa
Anniina Lavikainen, erityisasiantuntija, Kuuloliitto ry / 3.6.2016

Hyvä Ikä on täynnä mahdollisuuksia
Satu Helin, toiminnanjohtaja, Vanhustyön keskusliitto / 18.3.2016